keskiviikko 25. marraskuuta 2015

            Tervehrys kaikill!

Nyt on taas aika kertoo mitä on tapahtunu,yks päivä kun mentii ulos siel oli ihan outoo!!
                                Mitä ihmet tääl ny on tapahtunu!
                   Akka kertos et tää on jotai ihmee lunta,
ei ol muistis et olisi enne nähny,silmäkki ol iha ympyräise sanos Akka!

                    lunta oli  kiva kaivaa ja tais siin käyr ni et tuli piän pisuki ku olin nii innopissani!

                         Huomasi tommose et tähä lumee jää jälje kun siint kävelee!


                            Kun menttii ettepäi ni kuulin et joku kahisee siäl lumes, hiiri se oli mut pääs taas
                            karkuu ,ku Akka komens irrottaan siitä!





                                Mut ei se mittää, tässä mennää reippaast ettepäi pää pystys!

Et tämmäs täl kerttaa ,kaikill hyvää Joulun odotust-Leevi

Oli se aika hauskaa kattoo kun Leevi en kerra pääs lumee ,vähän jännitti mut kyl sit mentii ja vauhdil ,ei meinanu tull kottii sisäl ollenkaa , Ja varmast jostaki ihmiselt se näytti aika koomiselt ,mul on toi kyynärkekki ja sil ei iha ni kovi mennä! Mut ku sanoin et siel odottaa namu pötkö ,ni kyl munst hän sen ymmärs ja kääntys kotii päin! Hyvää joulun odotusta-Akka
















perjantai 20. marraskuuta 2015

Leevin ukko: 


Olttin tosa ehtopäiväl hiuka lenkil Leevin kans. Siin oliki sit hiuka semmost uutta meininkki, ku vastan tuli monta koira. Ensiks tuli semmone oikke mukavan tapane kultane noutaja, minkä nimi on Kelly. Se o mun oikke hyvä kaveri.

Tämä neiti olis vissi hiukan kiinnostunu oleman tuttava, mut Leevi katteli valla jonkkus muhal päi. No sit vähä ajam pääst porukkkan tuli semmonem pikkune villakoira ja seki olis tykänny vissi hiuka leikki. Leevi katteli vaan kaikes rauhas. Ei ainaka viäl ruvennu mittä isommin touhuma. Se o viisast kyl, ku niist viaraist ei in oikken tiärä. Nii ja sit oli semmone aika nuar poikapualinen kultane noutaja, ku yritti tosa kerra aikasemminki leikki mut Leevi istuskeli vaa siin mun jaöa viäres ja oli hiuka niinku olis jännittäny. Ei tommosest mittä vaiva jääny. Ainaki Leevi sai unempääst kiine.


Puheltti siinhiuka ennen ku uni tuli, siit ulkon käymisest ja Leevi sanos, et iha mukava porukka ne vissi o, mut olis vissim parempi olla hiuka varovaine ennen ku ruppe oikken tuttavaks. Nii ja viittiks kattot tota kassi ku siäl o jottan ku häiritte nukkumist, ku se pauína kylkke.. Silittä vois kans ja vaik hiuka krapsitta ja hiaroskella. Ei semmost koska liikka ol. Tuli senttä siin aamupualen aika taval hypätyks se yhre roikuttimem peräs, eik vaa.

No juu, mää sit hiuka reerasi sitä kassi, silittelin, karapsutteli ja hiaroskeli ja Leevi oli oikken tytyväise olone. 

perjantai 13. marraskuuta 2015

Leevin Ukko:
Niin kun tost kuvastaki nährä, ni Leevi o hiuka semmone  leikillinen kaveri. Sill o usse naama hiuka semmoses virnus, ku jottan tommost porukkahomma harrastetta. Aamusi o jollan taval kamala mukava nousta ylös, ku herra o siin vastas ja kiähä kintuis. Siin tule semmone olo, et joku sano huamenta oikke ilosel miälel. Sit siin o hiuka semmost seikkailun tapastakin ku me mennän keittiön päi. Se meijä makkamispaikka o yläkerras ja siält täyty trappussi pisi mennäs sit sinne keittiö, misä kollihera ruakalaari o.. Leevi pruukka siin olla mukan sil taval, et herra mene ain sihem parin trappum päähä ja tällä ittes poikittaisi sihe makkama.Siin saa olla aika tarkkanas, et ei tulk kävellyks kissam pääl. Nii ja joskus käy sil taval, et mää ole jo kerjenny hiuka matka menemä niis trappuis ja herral tule kiiru mennä erel. Siin onkin tarkap paikat, ku häntä tai koko katti o yhtäkki siin jala al. Ei ol viä mittän kuperkeikka tullu, mut saa nährä, koska tule.

Jutelttin täst assiast vakavas henkess Leevin kans ja se sanos, et tohon kuppi sais nys sit laotta jotta semmost kissaherkku ja sit vois hiuka silttäk kans. Nii vois sitäki vähän katto, et mihe sen konttis tällä, et kissal olis turvaline ja mukava olo. Nii, olisik sitä kerma kans?

tiistai 10. marraskuuta 2015



Me ollan tosa Leevin kans hiukam pruukattu ulkon poiketa ja se on kyl ollus simmost iha mukava ajankulu. Leevi o vissi joskus aikasemmi ollup pajonki ulko, mut tämä nykyne meininki o semmost, et ulos mennä vaa valjais. Eilä olis vissi ollu enemänki semmost niin kun tuaret ruokka puskis krapisemas, mut meinatti sit, taik oikkiastas mää meinasi, et ei viiti semmossi syäräk ku sit täyty taas otta matolääkkei ja tias mitä. Oravan kans Leevil tuli hiuka sanomist, enemönkin ku morjens. Kurrenpentele vissi huamas, et siin on kolli remmis ja sillo sopi sit hiuka soittap poskeki Ei siäl ulko mittän kovin kaua olttu, kun märjäk käpälät ei ol mittä mukavi.

Nii ja mul oli semmone ehtoajankulu ku mää kävi hiukan kyytis Pena ja Ihmist. Hiukam Pena vanhast muistist meinas viarastella, mut siin ku me oroteltti sitä oma vuaro sinne lekurin tykö, in kyl me aika tuttaviks kumminkin tultti. Ja kun kottim päi lähretti, oli Pnbaki jo se verran tuttava, et eii mittä ihan kamala taval rimpuillu vaik mää hiuka hänt syli otinki.

Puhelttin näist Leevin kans ehtol siin samal ku ´n katelttin telkkarist jotta jännittävä juttu ja Leevi sanos, et mitäs jos ottaisti sem punase lampu ja hiuka heiluttaisik kun tuntu et olis semmost hukkavoima jäljel ja nii mes sit jumapatti.

Oikke ´mukavi pöivi vaa kirjotellan ku jotta juttu miälen tule.