On täsä hiukan taas taphtunukki

Täsä mää istu iha rentonas ja Kaapo teke tuttavut

No nii, morjes vaan taas pitkäst aikka. On täsä ollus simmost kiirullist huilamist ja tärkkiä torkkumist se verra, et on tämä homma hiuka unhottunu. Täsä on toi syksy tullu ja pimiä ja märkkä, mut oli tosa hiuka semmost menomeininkki yhren kerra. Mek käytti semmoses paikas, misä oli kolme kissa ja koira. Ne oliva oikke mukavi, eikä kukka murjottanu, vaik mää sinne meninki.Sinne oli kyl kamalam pitkä matka ja mul tuli semmone hiuka nolo homma sihe auto, vai mikä se o misä Ukko ja Akka istuva ja mää pruukka lauleskella. Se nolo homma kipatti sit yhtem puska ja ei siit se jälkke mittäm puhuttu. Mää kyl koiti siin jossa välis hiuka antta vinkki siit, et kissa kannattais päästä ulos piäneks aikka, mut ei noi mittän kuullu. Mut se jälkke homma meni iha mukavaste. Ei siit sit mittä. Ku mep päästin tuppa  nim piäne aja nep piti munt siin kopas misä mun tarttis kuulema mukka, ku autol mennä Ja kun kukka ei kironnu ja kihissy, ni ovi aukasti ja ruvettin kattelema, et kuin täsä käy. Hyvi meni. Peräsi mentti ympärs huusholli.ja lysti oli. Siäl oli seki Uko ja Akam pennun pennun... ei kum piti ssanno, et lapselapse laps. Iha siivo otus se oliki. Ei retuuttanu eikä peljänny. Siäl oltti joku aika ja sit ku lährettin kottim päi ni mää hiuka lauleskeli alkumatkast, mut kun kukka ei olluk kuulevinas, ni mää sit vaa rupesin kattelema akkunast ulos ja hiukan tuli uniki siin sit.

Tämä oleskelu o ollus semmost Uko juaksuttamist, saa naura. Ei se mihenkkäs juakse. Vanha  ja niim pois päi. O se muute jonku sortin kaveri ku se tule ain mun kans ulos ja sit touhuta ain jotta mukavan tapast. Siim pihal o sermmone joku ihmellinen koppi  ja sen katost kuulu ku oravap pitävä oma sirkustas. Määkin kerra meinasi mennä hiuka mukka, mut siinäki oli sit toi hihna taas hiuka rajottamas enkä sit päässyt tarkastama, et kummost meininkki sielä sit oikkem prruukatti. 

Oli muute luntaki. Joskus aikasemminki oli, mut tämä oli nys sit iha uutta ja oli se jännä koitta, et milt semmonen tuntu. Ei siin oikkiastass mittä nii merkilist ollu. Piäne aja siin Ukon kans kateltti ja sit mää sanosi, et mennäs tupppan kun tuntu silt, et sukak kastuva. Oli muuten komia kuljeskellas siim pihal, ku ihmisek kläppäs, et voi kauhia kun kissa on tullu ulos ja sil o varman kylmä ja mahtak olla nälkäki. Munt naurutti ja Ukkoki  oli hiuka sen tyyline, et silläki meinas tulla nauru. Ei sunkan tämmönem polarielukka ny mittäm palennuk ku ei oikken kylmäkä ollu. Mut kyl semmose lämpimäm pääl sit kumminki oli iha mukava mennä huilaskeleman ku olttin kottin tulttu.

Sremmost hiuka hämärä ruppe olema

No juu, se ruppe sirt taas olema semmost aikka, et ei oikken tiärä, et menisik ulos taik olisik sisäl vaa. Kyl ulkonakin ain kävätä toätenki voi ku saa ton Uko uskoma, et ei meikäläiine mikkä vesipeto ol. Metäs mek käyrä ain sillon tällö ja m'ä pruukka hiukan kiivetäs siäl sun tääl ja harrastak kaikelaist muutakin kissa juttu. Siäl o iha mukava kaivellak kaikelaissi koloi ja joskus sais kyl hiirenkin kiine, mut juur parhal hetkel Ukko ruppe höpöttämä, et anneta vaas se mennäk, ku se voi olla hakemas ruakka lapsilles ja jotta muuta iham pöhkö, semmost et kissa o melkke mahroton ymmärttä. Mut kyl melkke joka aamu kumminki hiuka olla ulkon käytty., Mää pistäm pään kallelles ja kato oikke nätiste samal ku mä hiuka marise ja Ukko lähte iha heti. 

Tämä huilamine  o semmone homma, mitä ei kukka ossa nii hyvin kun kissa. Siit assiast ei kinaminen kannata ollenka. Ukol ja Akal o oikke hyvä paikka sihe homma ja mää sit päivisi ain piräm paikka lämpimilläs, ku niil o jotta muuta homma, et täyty mukamas touhutak kaikelaist semmost, minkä pääl kissa viheltäis... - tiätenki nii, jos ossais. Ukko mene joskus sihe huanesse, misä o mun kaik oikkiat nukkumispaikat ja ruppe kattelema sitä toosa misä näky vaik mitä. Sil o oma semmone istumispaikka ja mene sihe Uko viäre ja teen kaikki kissan konstei ja Ukko ei sit ain muistak kattos sitä juttu ollenka.Välil se levittä ittse kokonas sihe makkamispaikka ja mul ei sit jäät tila ollenka. Sihe autta ku mene ja anta hiukan kynssi sihen kinttu mikä roikku se makkamispaika ulkopualel. Ukko hyppä pysty om protkottavinas hiuka, mut silittä kumminkim päälliskauppa. Ja mul on taas tila siin uko viäres.

Mep pruukata joskus käväatä hiuka eri paikois katelemas mailma. Siäl mailmal, semmoseks sitä sanota, näke kaikki merkilissi ja mukavaki joskus näke.Tosa kuvas mää ole yhres aika suures puus. Olis menny miälelläs aika paljo ylemäks, mut arvakkas olik hihnas vara. Ja koiran karvat, mää sano. Sillon kun kissan täyty hiuka manata, ei se tiätenkä vois sanno, et katin kontiut taik kissa viikset. No juu mää sanosi sit nek koiran karvat ja se munt niinku harmitti ku ukko oli koko aja siin sählämäs, et älä men liia ylös ja kaikki muuta iham pöhkö. Ei sem pualest, kyl tostkin katellak kelpas. Siin oli oikken tuleva paikka, mut ei siin kaua saanu ollak kun taas mentti. Kyl siin ehtopäivä aika mukaval taval kulus ja se tiätenki oli mukava ku niit taputtaji ja silittäji riitti ja mun tuli melkke surku niitten katit nei ossa hihnas kulkke niinku meikäläine.

Nii mum piti siit puhellak ku ruppe olema semmost hämäremppä  aikka. Ulkon ei oiken turhan tähre bviitti ollak ku juur se verra, et Ukko kerkke kenkät saama jalkka ja sit voiki lähtet takasin tuppa. Mut jos Ukko sit sano, et mennäs sit jo kotti, ni mula ei meinass soppi ollenka. Kyl meil sit kumminki juttu klaarantu, ku mää muista, et sielä voi kupis olla uutta ruakka ja ulkon kissal o melkke ain hiuka nälkä

 Tuli tual jo aikasemminki sanotuks, et mep pruukat reissata metäs jonku verra. Tosa kuvas mää ole oikken komia näköne, vaik em mää mikkäm paha ol Leevikolli kehumanka, mut joskus se  vaa om paikallas. Joskus mää kiippem puuhu aika ylös ja Ukko koitta selittä, et älä men nii ylös ku nari loppu. Tiätenki se loppu. Eik se olt tarkotuski ja soskus se viäl onnistuki,. Nii, et semmost häyaikka ja niim pois päi. ruppe olema.Katellan taas joskus.

 

Täält tullan taas

 Täsä olla olttu hiuka hiljaksilla, ku oli toi suvi ja siin o sit vaika mitä merkilist toimittamist. Sremmose voi hyvi sanno, et aika mukavasten täsä ollam pärjäskeltty. ukko olem pitänys sil taval liikkel, et aamuspäivisi ainakin käyrä hiuka lenkil. Hoksasi yhre hyväå jutu. Ain ku olla jossa emmoses paikas, et ei ol mittä sopiva paikka, mihe Ukko istuis, ni mää istu ja harttaste. Sit ku se ruppe hermostuma, ni mää lähren taas menemä ja hiuka eri päin ku Ukko meina,. Ja ihmisil hauka ku Ukko selittä, et mennän tämp päi ja tul nys siält ja kaikki semmost. Mää sit menen ku se sano, et mää jouru syli. Ei siin muute mittä, mut em mä ymmärrä, et mitä merkilist se syä, ku sen henki haise ain aika kummalliselt. Täsä kuvas olla jossa semmoses paikas, misä oli kamalam paljo ihmissi. Ne oli kyl oikkiastas iha mukavi, ku uskalsiva orotta, et mää pääsi liki silitettäväks. Toi hihna on kyl ihan turha. Jollei Ukko taik Akka muutem pärjä ja löyräk kotti, nin kannattak lähte ollenka.

Joskus me olla siin kotipihal eikä mennä mihenkkäs. Ja siinäkin täyty toi hemmeti henkseli olla ain mukan. Tost näky aika hyvi naapureihi ja olis helppo hiukam poiketakki, mut ku ja nii eres päi.

Tämän tyypin kans kerra hiuka haisteltti, Se oli oikken kohtelias ja hyväntapane ja sen kans olis aikka menny enemänki, mut ku ei kisssal ol oikke mittä sanomist sihen, kosk on kiiru ja kosk ei.

Tääl, misä mep pruukata Ukon kans kuljeskella o oikke hyvi paikoi, misäå voi vaaniskella se verra et taito säily. En iha varmaks muista, et mitä tosa oli mut se oli vissi semmone mil o oikken komia häntä ja pruukka syärät tosa meijäm pihal puust jotta, mitä ne nys ovak ku siit roikku.

 Kissan täyty joskus hiukam pittä hualta kynsistäs kans. Sillon ku olla muutonki liikkel jossa metä reunas, o iha helppo hiuka joskus krapsutella jottam puun kylkke. Sillon tule kys aika usse miäle seki, et täyty hiua mennäk kattoman kummost siält puust olis katella.

 Se o  iha mukava kum piäne matka mene puuhu ja kurkki, mitä siäl o. Ja Ukko hyrise siin viäres, et on siin hurja katti ku mene puuhunki iha noi vaa. Niin ku se nys sit jotta merkilist olis, et kissa puuhu mene. Menis paljon korkkiammal, mut ... olkko. Jokanen  tiätä, et mil taval kissa elämä o joskus hiuka rajotettu.  On siin kyl  semmone aika hyvä puali, et toi ruakapuali o aika varma ja siin noitte Uko ja Aka huuhshollis on aika monta hyvä nukkumispaikka.Täsä o yks vähäm parhast pääst.Siin ei paina mikkä ja jalat saa mukavaste oikastuks välil. Ja sillon ku Ukko askaroitte tosa viäres, ni se joskus höpise jotta semmost ku luule, et katti tylkkkä. Kyl mää joskus sit prukka hiukan kehtätäkkin ku oikke hyvi seurustella. Nii mää meina, et tule semmos kokovartalokrapsutust ja silittely, eiukä olla mihenkkäs menos. Tule täsä hiuka muuta homma välil, mut jatketa joku päivä taas ja puhella mukavi.

Nii, et morjes vaa ja semmost. Hyryoistän ku nährä sano Leevi K. Olli

Keväsemppä olo

Tämmönen keväsempi aika saa joskus hiuka innostuma. Olttin tosa joku aika takaperi ukon kans hiukam paserul, ku oli nii nätti keli. Enkä muute menny heti sisäl ku lähretti hiuka oikke seikkailema. Siin oli matkan varrel tommonem puu, mihe oli oikke helppo kiivetä ja siin ku Ukko räpläs jotta ... ai ni nes sano sitä puhelimeks, ni mull oli hyvä aika kiivetä sihem puuhu. Sit ku Ukko huamas, ni se rupes kyselemä, et eik passais tuilla ales päi. Ja ,mää tykkäsin kans, et ei se mikkä huano ajatus ol. No ensiks mää hiukan katteli ja sit rupesi menemä alespäi. Se pahukse naru kun täyty joka paikas olla, ni meinas ruveta hiuka haittama, mut Ukko oli juani. Ku mää olin tarppeks liki, ni se otti mun syli ja irrotti se naru ja mul oli piäne aikka semmone meininki, et ny mää mene, mut mihe siit sit men kun toinem pitä valjaist kiine ja se naruki saatti uurestas aika pian kiine.

Ole mää muissakim puis hiukan käyny iha vaan treenamisen tähre ja sit o lysti kattok ku Ukol o melkke vesi silmis ,ku se kehu et kui hyvi hänen kattis ossa puuhu mennä. Hänen kattis. Akka mun siält  josta merkilisest ppaikas kävi sillom puhumas ulos ja sen kans mää sit olenki hiukam pehmiämnpi.

Mul o yks aika hyvä koirakaveriki. Se nimi o joku Figotaik sinnep päi. En ol oikken tarkka selvaä saan. Kyl se Kellyki, mist o joskus juttu ollu oikke sortin kaveri olis visssi mut se hiuka ujo. Toi Figo tule miälelläs morjestama ja sit me hiuka aim pruukata nuuski ja semmone o oikkiastas aika mukava. Mää meinan ku on tommonen kaveri. Kyl täsä ain jottan touhumist onki, mut kum pakka toi kiiru pääl ja sen tähre olla hiuka laiskoi tämä jutun kans.

Ei tämä katti mittäm palennu

Nyt ruppe kelppaman tääl ulkonaki

Eile ukko keksis, et kissan täyty päästä ulos. Sanos viäl, et mennäskim pikimältäs ja nii mes sit mentti. Kyl mää hiuka oli niinkun sil taval, et em mää olis niinku lähteny, mut meni sit kuminki. Ja kyl sitä kattelemist siäl sit oliki. Oli mukava kurkistellap puihi, eikä varppaihinka mittä oikken kovi ottanui. Puist kuulus monelaissi piiskutuksi. Tosa mää kyl iha vaan katteli, et joku päivä täyty tuallakin poiketa.  No sit lähretti sinne misä pruukka niit muita talutettavi olla ja par mää näinki, mut aika kaukka. Ja sit ukko rupes puhelema, et täyty mennäs sisäl ku muuten kissa tukle kippiäks ku o niin kylmä. Ei mul mittä niin kylmä ollu, mut ulkon tule kamalam pia nälkä. Olek te huamannus semmost. Sit ku mää pääsin tuppa ja oli syänyt taas pussillise jotta, no oli ase aika kelvollist ja meni makkama. Sit määheräsin ku net tuliva josta ja oliva niin toimesas ku oliva ollu ulko. 

Kyl kissa talvellakin tarkentu

Täst pääsi viäl iha hyvim pari päivä takasi

Olik jolla jotta assia.

Ollan tosa uko ja Akan kans vuarotellen käytty hiukan kattelemas, et kummost ulkon tämmösel aikka vuarest o. Ei mittän kovi häävi. Vattakim pakka kastuma, mut onneks huushoillis o niit kissankuivatuspaikoi. Niittem pää o oikke mukava huilaskella ku ulko om päässy vähän kastuma. Tämä o siit hyvä huusholli, et kissa sopivi nukkumispaikoi piissa kyl.  Tosa yhres kuvas mul laitetti oikkem peitto pääl ku oli ensiks ulko  hiuka varppat ja vatta kastunu. Siin tuliki uni aika helpol, mut sit ukko keksis, et täyty hiuka hymyillä. No mää virnisti semmot hianokseltta vaa. Tosa ylimäises kuvas ollan tosa vähä matkam pääs, ku o semmonem paikka misä joskus o sattunu ette iha syämäkelpost porukka. Nii mää meina niit piäni kun kissan kuulema mukkan tarttis ain kiine otta ja syärä. Ukko kyl pruukka selvittä, et anneta niitte mennä vaan ku ova niim piäni ja kitukasvussiki. Mää olenki sit tuumannu, et menkkö sit. Ei nek kyl oikke hyvält maistukkan ku  on tosa hiuka noihi herraskaisemppi sapuskoihin tottunu. Se verran tost syämisest, et aamusi onneks Ukko herä aika ajois ja anta sapuska. Se jälkke onki helppo otta viäl piänet semmoset ruakaunet ja sit voi mnnä vaik haukottelema ja ihmettelemä noitten touhui. Paras on ku mene sihem pöyräl misä nes syävä.Akka marise ja silittä ja selittä, et kissa ei sais siin olla ja mää en ymmärrä yhtä mittä. Kattele vaam pää kallelas ja hyrise. 

 Siin lammikom pääs o semmonen kolo,, mist kuulus nitte herkutten kitinöi, mut sit rupes vesi juaksema ja kyl siäl nys sit vissi o hiuka semmost, et ei kovi mukava. Toi peti tuatti sitä Aka ja Ukom  penumpennumpennu huilamist varte. Mut ihan turha mää sano. Sillon ku se oli tääl kyläs, ni se pentu oli koko aja jonku sylis Mut iha hyvä,. Mul o nyt vähä mahrottoma mukava huilamispaikka. Joskus ukko hoiukan keikuttaki  viäl ja mul tule uni iha yhtäkki. 

Talvikelil kissaki joskus poikke pihal

Tämä homma o meikäläisel käpäläs, eik vaa.

Villane o muute mukava, mut kutitta tualt
hännän tyvest  hiuka hassul taval.

Jos joku joskus meinaki sanno et ossais kissan tärkkiämmän tyäm paremmin ku Leevi K. Olli ni sanoko sit. Em mää semmost kumminka usko. Vai kuka meina, et ossais olla paremmi makkavalttas ku mää ole. Ja mää senttä olen kumminkin tommone, et em mä oikkem paljo ite viittik kehu. No juu leikki sikses ja toi o vaa nii mahrottoma mukava paikka huilaskellas sillon ku ulkon om pakkast. Ei sem pualest. Kyl mää olem pihal ollup pakkasellaki. Tälläsivät taas sem pahukse villasenki mun niska ja sit sanotti, et voi kauhia ku on komia katti ja nauretti hörötettim pääl. Jollan taval se on kyl hiuka mukavaki, mut  ku se teke hiuka hassu tual hännä juures. Se o se verram pitkä, et se kihnutta siäl ja sit kävelemine o hiuka semmose näköst et vois luulla vaik et om pissahätä. Semmone on kuulemma jollan katil ollu hiuka onkelma, et jos ulkon tule semmone olo, et tarttis kaivap pikkunen kuappa, nin tarttis päästäs sisäl sihe oma laatikko. Mut ei se mmone mittä niin tärkkiäö ol. Kyl semmonen metässäki luannista. Lumihankke en olk kokeillu viäl, ku ain on tullu miäle joku tärkkiä juttu  sisäl, ku olla hiuka aikka ulkon olttu. Lämpöpatteri o joskus kissal aika tärkkiä juttu. Täsä kohras meikäläiselt pääsi hiukam piän pyrskäys, vaik omil vitseil ei niim paljon kuulukka naura.

Jos o oikke semmone märkä keli, misä käpäläk kastu heti, ni meikäläine o miälelläs sisäl ainki sit ku om päässyk kattoma, kummost siäl ulko oikke o. Kyl fiksu usko aika pia, et ei se mikkän tupakissan keli ol ja nii sit aika pia voira mennät takasin tuppa ja usse on kumminkin tullu hiuka nälkä ja voi iha hyvi otta hiuka eväst. 

       

Menis nys sit toikin kiine.

Vois tiätekin äkkimpäite luulla, et tosa kuvas olis joku yrittämäs tuppan takasi. Ei oikkiasta ol. Mää vaan koiti laittas sitä ove kiine, et sit olis sisäl lämmint kun tämä villapaira näyttelemine loppu  Kyl jonkun täyty tämmösestäki assiast hiuka vaari pittä, et ei menis iha holtittomaks ja kissaparka joutuis pakkasse. Ole mää ilmanki villassi ulko ollu, mut ei siäl kerrallas niin kovin kaua viitti olla ja kyl lämmin sentyän kssal kaikem paras juttu o.

Tämmöst kissa elämä vaa

Eik vaa olekki aika fiksu näköst homma.

Mää ole vissi aika paljo viissampi ku Akka ollanka ymmärtä. Mää semmosest ole ruvennu epäilemän ku hän yks kerta ihmetteli, ku mää oli hiukam päiväunil ja oli sit reerannu oikkem peito, et ei olis vilu tullu ja se omuutenki mukava, kun tule semmone olo, et olis niinku omas pesäs. Sitä se jakso ihmetellä, et mil mää oli sinne piilom päässyk, kum peitto oli iha suara ja hyväs järjestykses, Tiätenki se o hyväs järjestykses ku siin makka siivo kissa, eikä mikkä semmone ku vehko koko aja. Siin o muute semmone huilamispaika, et ruakaväli mene aika huakkiaste. Tai menis, mut nyk ne ovak keksiny, et kissal o mukava, ni niitten täyty vsit tullas sihe lässyttämä jotta semmost,  vooii kun kissal onki nätti peti ja voooi kun kissa o Ukon katti taik kissi, nii ja Akam poju. Poikakissa sentä ja ei pelkkä mittä muuta kum pesemist. Mää ole nähmnyk kummost se o ja semmonje ei mul sovi. Mut et

Meikäläine o oikkiastas
metä'elävä, jollei kukkan tiänny.

kissi. Yks hyvä konsti o hiukan kiusatat takasin ku noi ruppeva oikken tärkkiä näkösenäs kyttämä sitä juttu, misä kyl monelaist syätävä hosu, mut ei haise miltä. Sillo voi hyvi hyppip pöyräl ja mennäk kolistama ruakakupei juur ku ne ova istunup paikalles. Ei nes saa olluks ja nii meikäläine saa ruakka Eikä kumpikan kerkkek kattoma sitä misä niit syätävi pyäri.

Akka läks aamul jonkkus.Ukkoki oli aika kauam pois, eikä tuanu Akka takasi. Mää luulen kyl, etr se tule joskus pimiäl aikka ja sit taas lässytettä, et on kisul ollu ikävä. Kyl mar vaa, jollei tommone muutuk kunno jutuks, ni mää, ... olkko. Vois sentä sanno, et Akan kolli. Nii ja joskus vaa aamusi ja nukkuma mennes voi hiljaksis sanno , et Akan toi vaik... niin... kissi. Ukon kans käytti vähän kattomas, kummost siäl ulkon. Ei tullu yhtän koira vasta. Onneks. Ei tarvinnu ruveta mittä oorninki pitämä. No nii, me oltti siäl metäs ja mää meuinasi ensiks, et kiipen toohom puuhu iha vaan kattelema, mut sit se mitä mää ajatteli hiukan kiatella ni lensi pois, enkä mää sit enä viittiny. No siin jonku ajan kiärreltti ja ihmeteltti ja Ukko rupes touhuma, et mennän kotti, et ei kolli palennu. Tultti sit kotti ja nyt o sit tämmöne homma ja sit o eres hiuka ja urakal niit kahta tärkkiämppä. Kuka arva, et mitä.

Meikäläine oli vähä reipas

Tämä homman kissa oppi jo emomaitost.

Ei ollu yhtän kylmä, enkä ollebnka huamannu et tosa oli sitä
liukast ja mää istusi vaa.

Piretti siin simmost ihan tavallist aamukahu, ku Ukko rupes puhuma, et kissan täyty päästä ulos. Siin ku akkunast kateltti ni mailma oliki aika mukava näköne. Olisi mää kyl iha hyvi voinus siin pehmiäm pääl maatakkin ku sihe o nii hyvä oppi tullu emomaitost saakka.Se o semmonen kissam paras homma syämise jälkke. Piäne aikka Ukko siin viäl tuhtas ja sit mep pojat lähretti. Ja niinku näky. ei ollu mittä villajakku, Eikä ollu yhtä vilu. 

Oltti siin vähä matkam pääs kotto ja mää meinasi, et menen tonne mettä. Noil paikoil o joskus ollu joku hiiriki ja o sitä hiukan tullu hätytellyks, Syämä ei juur kerkkek ku Ukko ruppe touhuma, et anneta se vaa mennä. ja karkku nep pahalaises sit pääsevä. No siin mää sit kumminki haaveilin kakelaisest mukavast ja Ukko, taas sen täytys ruvetat touhuottama, et kato ny misä sää istut ja sun takapuales palentu. Hiuka aikka mää siin viäl sit tonkiskeli niit roski iha vaan tiätystenki harrastusmiäles. Em mää mittä hiiri hakenuik kun koto o ruakka vaik kui. 

Halo, on kettän koto

Ettempäi lähretti sit ku Ukko oli ensiks saanus se hihnas selviteltty siit puskast, mihe mä osasi se aika hyvi sekotta.. Kun tarppeks monta kertta teke sama ni ne voiva oppi, et kissan kans voi olla ulko iha ilma mittän tommossi remmei. Siin o semmonem paikka misä oli sitä liukast ja hiukan kylmä ja sit siin o semmonen kolo, misä vois joku syätä... nii mää tarkota, et mukava assu. Koiti vähän kyselläkki mut ei siält kukka mittäm puhunu. Tuli sit hiuka vetelä olo ku maha al oli ihan ku märkkä ja sit varppais kans ja Ukko osas sanno iha oikkiat sanat. Se sanos, et lähretän kotti.Oli kerranki iha helppo mennäs sinnep päi mihe Ukko tahtos ja aika pia sit olttin koto ja mul oli aika kova nälkä ja hiuka vilu, Ja ku ne oli autett nin katil meni oikke mukavaste pehmiäs ja lämmiäs.

Semmone aika tavallinem päivä

Täsä me hiuka morjestettan tämmöt hiukan kaukemppa.

Ja kyl mes sit hiuka haistettinki.

Eile olttin taas hiuka ulkon. En iha varman tiärä, et mist toi Ukko arva, et tänäpä o semmonem päivä, et kissaki makkais vaan kaikes rauhas lämmiäs tuvas. Sillo sil tule hiuka leikilline olo ja se ruppe puhuma, et mene kisssan kans ulos. Eikä siin mittä sem pualest huano ollu. Raitis ilma virkisti ja kun tulttin takasi, ni oli se verra nälkä, et pussilline ruakka meni oikkiam pakka. Kuka arva, mihe. No kissa vattan tiätystenki. Mut siäl ulko oli sit hiukan kattelemistaki. Noi pari tommost, mist lähte aika kova ääni, tuppasiva morjestama ja mää oli heti juanes mukan. Oli juur olluk kurkkimas sihe yhtem puskan ku noi tuliva. Mää ensiks hiuka fundeerasi, et morjestettank vai annan mää piäne apskeeri. Mut ne oliva nii lauppia näkössi, et mes sit vaa morjestetti Toine niist oli vissi jostan kuullu, et koirattaen tapa o hiuka hätyttäk kissa ja se yrittii hiuka. Mää sit kumminki hiuka annon tassu kuanom piäle ja se kina jäi sihe. Ei tommosil piänil oikke sovi mittän kovi äkäne olla. Täsä vcoi tiätystenkin tunnustak kyl, et joskus tämmöses tilantes on kissam paras paikka puus. Vähä aikka mes siin sit ihmeteltti ja mun varppat rupes palentuma ja lährettin kotti. 

Kissa kasvatta ja koulutta

Ova ne joskus hiuka niinku sanonu, et jossa muuallaki vois olla.
Mää tykkän kumminki, et täsä o iha mukava.

Noil o aamusi joku kummallinen tapa, ku niitten täyty ihmetellät tommost juttu. Se levitettän toho, mihen kissa ei kuulema mukka sais ollenka mennä ja sit ruveta vahtama oikken tärkkiä näkösenäs. Ukko anta senttä ruakka aamul ja mun kelppa sen kupillise jälkke mennä jonkkus hiuka huilama. Mut akka tule sit kaffel ja sama juttu. Taas katellan tärkkiä näkösenäs, eikä kissa meinah huamatak kukka. No sit mää kerra meinasi, et katotas kuin käy ku mää iham pikimältäs poikke siin kiälletys paikas. No Akka marisi ja protkotti, et kissa pois pöyrält, mut ku mää oli hiukam puskenu ja hyrissy, ni ei ollu mittä väli misä kissa o. Nykysi mää sit käy Akal sanomas huamene melkke joka päivä. Ole mää joskus Ukolki sanonus siin huamenta, mut se näyttä vaa ruakakuppi ja sano, et kuuluis mennäs syämä. Kyl seki vois ilone ollak kun kissa morjesta. Ja kyl se viss hiuka onki, mut o olevanas vaa niin tomera poikka. No juu, tämmöne juttu täl kerral. Oikke mukava kaikil vaa ja niim pois päi.

Tämmöst varten kissa o

Täsä me olla Akan kans kaiken tärkkiämmäs kissan tyäs. Kissa o sitä varte, et sitä saa passata ja sil voi puhellas semmosistaki jutuist, mikkä ei sais kulkke väärin korvi. Jos meilt kysele turhi, ni me vaa virnistellä ja häntä loira taitellisel tyylil. Ihmisel, niinku Akal ja Ukos teke oikke mukava semmone, et mää kyhnä siin viäres ja nes sit silittävä ja taputteleva ja krahnutta varovaisest josta sopivast kohrast. Ja sit kun kehrämine alka, ni voi yhren kerran ku ne ovat tytyväissi. Joskus sit käy niinki, et mää hiuka innostu ja sillo noil o mukava. Sillon ku net tuilevak kotti siält kissaruakakasa viärest, ni mää saa semmosentiku, mikä maistu oikke hyvält. Mää seiso Uko maham pääl ja Ukko tarjo sitä herkku tipan kerrallas. Se o mukava, ku sit kerkke hiuka maistelemanki. Akka o josta löytänys semmose hiire näkösem purki ja sihe laiteta jotta aika hyvähajust ja makust. Se tule sit ulos siit kuvatuksest, ku sitä oikkem potki pisi lattia. Ehtosin ku noi röhnöttävä ja kattelevas sitä, mist kuulu kummallist ääntä ja joskus näky jotta jännä, ni mää pistä sem purki sohvan tai se yhrem pöyrä al ja Akka joutu sit nousema ylös ku mää oikke laupiasten kato ja joskus hiuka naukase.Aika protina se aim pitä ja sano, et ei hän ain viitti auttak ku mää mukamas pistä  sen kuvatuksen tahallas paham paikka. Olis tyytyvväine. Ei ainak nukuk kesken kaiken ku välil hiuka liikku. Tänäpä aamul mul tarjotti jotta ihan kummallist ruakka, mut kyl se aika hyvä oli. Taita ollas semmone kokopäiväunem päivä. 

Ei ain mittän kovin tylsä ol.

Meil oli KISSA kyläs. Mut se oli hiuka ujo.

Tämä olemine o joskus vähä semmost, et olla vaa ja maata ja haista, niinku Ukko joskus sano. Ites se haise kaike enemä, mut olkko nii. Kyl se aika hyvä makkamanki o. Täsä yhrel päiväl sit oli hiuka enemän tommost elämisen touhu. Mää oli siin ihan kaikes rauhas kaiken tärkkiämmäs touhus syämise jälkke. No jokanen tiätä, et ruakalepo vaik pari tuntti, o semmone  herraskaisemman kissan tyyli. Kuulin kyl, et joku tuli kotti ja meni sit kattoma. Siäl oli Pena ja Punkui Ihmine ja sil oli tommonen koppa käres. Ja kun kaik sit rupes hokema, et tulk kattoma, mikä tääl o, nin tuli sit mennyks ja nii-i. Punkku siäl oli.. Em mää muute olis tuntenu mutr kuvis ole nähny. Kamalan kaino se oli, taik olisik ollu joku muu syy, mut siält kopastas se katteli oven takka silmäs suurinas ja olisi mää sen kans jotta ohjelma keksiny, mut ku noi tosa ympäril oliva olevinas niin tärkkiöinäs, ni homma jäi sihe. Punkul oli sit yhre yä jälkke meno lääkärin tykö ja eik toi Akka keksiny, et mennä mekki samal reissul ni saa joku semmone lääkäri sit hiuka ihmetelläk komia katti. Mää oli iha rauhallinen ku en tiänny muuta, ku et jonkkus mennä.

Mul tuli hiuka ujo olo

No juu, sit ku oli yä nukuttu ja noi olivak käyny jossa, misä om paljon kissaruokka ja löytä ne vissi siält jotta ittläski ain ku ova niin tytyväise näkössi kun tulevak kotti. Niim piti sanno, et ku oli hiuka haukotelttu ni Ukko rupes puhelema, et mennä hakemam Punkku ja se ihmine ja mennä sinne lääkäri. Eikä mul viäläkä ollu mittän käsityst, et mitä on tulos, mut yhtäkkim pistetti valjat niska ja laitettin katti semmossen koppa ja sanotti, et nyt mennä.

Ensiks hiuka oltti ulko ja sit viimätteks kans kun kaik oli ohitte.

Ku mää jottan taas kekrkesin kattelema, ni ollti iha viaras paikas, muta sai senttä hiukanm paseerata ulkon. Punkku meni heti sisäl  ja em määkän kaua ollu. Mut kuka sanois, et mikä semmone valkone ja kamala suur eläväö on kum pitä aikamoist kopina ku se kulke. Sil oli ihmine niinku seljäm pääl istumas ja mää luukle, et se olis ollu jotta semmosty ku näke sillon ku o liikka syäny ennen ku ruppe nukkuma. Semmosest maää olen kuullu, met em mää simmost ymmärrä, et kissa vois liiam paljo syärä.
En ol

Siin jännitelles rupes tuleman kaikki hullumaissi miäle.

iha varma, et olenk koska semmosest kuullu. Me mentti semmossem paikkan ku Ukko sanos, et se on kissoi varte ja siäl orotti Punkku ja joku iha viaras. Se viaras oli hiuka äkäsel pääl ja päästeli kaikki semmossi jutui, mitä ei pennuil oikke vois sanno. Oppiva viäl ruakottomiks.

Ei tämä nys mittä niin kovin kummallist ollu.

Aika pia sitä sit tä sit huuretti ja viättim pois ja mää pääsi vähän kattelemam paikoi. Kyl mää aika pia muisti, ,et tääl olttin kerra ja sillom pistetti neulan kans. Mut ku viarais olla nin kissal tule kaikelaist jännityst ja sit meinas tulla uniki, mut heti näkys kaikki kummalist, ekä mää sit viittiny nukku, vaik olis ollu noi hiano paikkaki. Heti rupes unen tuleman kaikelaist merkilist . Siin ku oli asikas orotelttu, nin toi viaras tyyppiu tuli juttelema ja me menttin kaiik  sem peräs semmosem paika läpi misä oli koiri. Akka sanos, et älä pelkkä ihan ku mää jottam pelkkäisi. Ne olivak kaik aika rauhalissi ja mukava näkössi. Vaik kyl siäl kotipihal  se Kelly ja sit se Figo siäl ku olla lenkil ova vissi mukavemppi. Ainaki ne ovat tuttavi. No juu mut sit se viaras rupes pitelemä, enkä mää ihan kaikki oikke osannu ottak kaverin touhuks, murt en sit viittiny mittä isommiin kinatakka. Se viaras kopeloitti ja mää meinasi vahinkos kehrätä. Iha vaa jännityksen tähre. No sit se lopultas sanos, ett iha hyvä, NÄTTI ja terve kissa se o. Ja mek kiitetti ja lährettin kotti. Ensiks viättim Punkku kotti ja ku olttim päästy oman kotti ni mul tuli semmonem pikkune vahoinko, et tuli tuupatuks pikkunen kikkara sihe lattial. Hiuka Akka protkotti,, mut sit mää sai hiuka ruakka ja meni nukkuman, kum päivänokoset jäivä välin to vähtämisen kans. Tämmöst lissä nin kissa pysy virkkiänäs. Nii no se lääkärijutu vois jättä väli ja kaik semmosek ku irvistelvä ja kirovak ku vastan tuleva.

Ei mittä nii merkillist, mut...

Tämmöst tämän kuuluis olla.

...meinasi, et kyl jottan semmost löysä juttu ain saa tuleman, ku oikken tikistä. Niin, toi tikistäminen kuulu oikkastas sihen koppi, misä o jotta moska pohjal ja lissän tule kun kissa siäl käy. Mut sit ei oikke olis mittän kunnolist jutu aihet, mut yrittä vaa, ni se o sit kans .. no juu kyl se vissi selväks jo tuliki.Oikkiastas mää sanosi Ukol, et pistetäs ny juttu vaik siit, et me keskenäs joskus tota Akka hiuka hassutetta. Yks hyvä konsti o se ku Akka katto sitä juttu minkä Ukko aamul aikasi ain tualt eteisest hake ja mää mene sit se jutum pääl makkama. Akka yrittä ollat topaka näköne o ajavannas munt pois siit, mut ku meikäläiem pistä silmi hiuka sikkuralles ja anta hännä loiratas siin semmosel oikke fiinil tyylil, ni Akka ruppe silittämä ja mää kehrä.  Em mää siin mittän kauhian kaua viiti ollak ku se ei sit tunnu oikke miltän ku Akka o mennyp pehmiäks.Toi Atomi o aika mukava ku se joskus käy meil. Se ossa kissan kans seurustella ja silittämises se o iha m mestari. Mist o mahtanu oppikkin ku se o ihmisem pennuks aika nuari viäl.Aamusi meil tuppa olema hiuka semmost, et ukko hoita näit hommi ja laitta terveksi mä nätistem pyyrä ja Akal ova omta metkus. Silläki o joku semmone, mitä se siim pöyräl vahta kun kissa hirem peräs ja ku sihen tule joskus mennyks hiukan katteleman kans nin taas marista, et toi katti teke kiussa. Ei se mittä meina vaik se hiuka marfise. Samal se kumminki silittä kans. Olla me ulkonaki ukon ka´ns käytty, mut se o ain semmost hiuka, et älä mens sinne ja äläment tänne ja tosa joku päivä takasi olis ollu nii mukava mennä haistama jotta jälkki, mut Ukko sanos taas...  Mut oikkem paljon tervessi kaikil kun tätä joskus katteleva. Kyl mä taas joku päivä jottan keksi.

Mää luule, et munst tehrä semmonen talvikatti

Oli semmone hiuka aurinkoisempi päivä

Kyl tämmöne villane sentä o aika mukava pakkasel

Täsä om pari kertta käytty vähä ulkonaki. En ol viittiny Ukko mittän kauhian kaua siäl kerrallas pittäk ku se o joskus semmone hiuka viluse näköne. Se on kyl aika merkilist, ku sil o monelaist vaatet kerrallas pääl ja kumminki se pakka hytisemä aika pia. Joskus meina unhottu, et on tämmöne aika, et varppap pakkavak kipristelemä ulkon ku sattu noit piänemnppi ihmissi tulema ulos. Niit täyty hiukan puske ja tuuppi ja niil o sit kamala lysti.Semmone lämmittä kollikissa miältä aika taval.

Pari kertta ollan käytty siä ku nes sano et karum pualel. Siäl o melkken treffattu koiriki, mut ne ova mennys sit toissem päin ku me olla olttus siin näkyvil. Tänä oli aika mukava kyl ulkon ollak ku ei ollu mittä niin kamalan kylmä. Sit ne jättiväkki mun kotti ja sanova, et ne mene sinne misä om paljon kissaruakka ja löytä nes siält sit jotta ain itteläski. Sit ku net tuli takasi, ni mää näyti hiuka, et mitä mää oli keksinys sil aikan ku olivap pois. Mää repeli  hiuka sen tornin tolppi ja hyppeli ja hyäkkäsi niiten tavaroitte joukko iha vaa semmottos leikilläs.Nep pruukka naureskella niil keksimisil, mut menkkö nii. Ukkö oli keksiny, et ne semmosek kun tarjotan kissal sit kun kottin tulla oliva jo melkke lopu, mut onneks oli ymmärtäny hakke lissä.Semmost mää sit natusti hiuka semmose näkösel meininki, et syärä nys sit, et olis Ukollaki hyvä miäli. Ymmärtäväs sit joskus tuara jotta muutaki herkku.

Oli semmone vähän toimellisempi päivä.

Mei oli tänäpä oikkiastas aikamoist meno ja touhu. Aamul ensiks näytti silt, et noi yhrek kyttävä vaa niit semmossi, mitä ne nys sit olis.Niis om paljo nappuli ja niit nes sit kolhivas samal ku ovat tärkkiä näkössi. Akkaki marise ain, et se häne juttus päält täyty mennäp pois ja sit hetkem pääst lirputetta, et misä Akan kolli o ja ottatk Akam poika ruakka.


 Ja siin, misä nep pruukka syärä olis niin kamala lysti huilaskella, muta ei. Sanota vaa, et kissa ei saa mennäp pöyräl. Mitä semmosel pöyräl sit teke, jollei siihen kissa saa mennä, ihmettele yks viisas ja vaatimaton.

 Nii ja sit Ukko meni hiuka sekasi. Se vei mun ulos. Ei se ny mittä niin kamalan kauhia juttu ollu, mut ku nyt on talvi.Hiuka siin ulko-ovelk ensiks meinas pistä fundeerama, et menisik takasi, mut, mää meni ulos vaa. Siäl oli hiuka hurjampualist meteli, mut ku se rauhottus ku semmonen  kamala suur läks menemä, ni mää rupesinkin kattelemam paikoi. Ja sit siihen tuli jotta hiukan tuttava porukka ja niiten kans sii hiukaseurusteltti. Sil emol on kaks poikast, vai mitä nys sit ihmisil taas olika. Ne oliva oikke mukavi ja siin mes sit hiukan tutusteltti.Miut sit rupes varppaihi ottama ja mää läksin kottim päi.

 No sit tuli toi Pena ja Punku Ihminen kylä. Se ei ol oikkiastas olenka mittä hullumpi. Hyvi om pojat sen opettanu. Ensiks ne värkkäsisiväk keskenäs niil semmosil kum pannan korvam pääl höpistä sit kaikki kummallist. Mut sit se rupes mun kans seurustelema. Juaksutti semmosenm punase valom peräs ja leikkaskynssi ja sit otti hiuka syli. Ja lysti oli. Ja tiätenki mul tuli aika nälkä, ku sitä homma oli ja Akka pisti ruakka kuppi ja siunas, voi kauhia kuim paljon toi katti syä. Siin on kans... isompi kuppi sil o o itteläs. Ja aika täys se ain on ku nes syämise alottava.

Tuli tästäkim päiväst senttä ehto ja nyt o sit piäne yäruua aika, et jaksa orotta, et joku tarjois aamul jottan kissa suuhu ja vois vaik hiuka silitelläkki.

Uurek kalut

Tukli tosa hiuka rehvastelluks niil uusil kupeil. Täsä ne nys sit ovak käytös. Ukko pruuttas semmosest pussist jotta aika hyvämakust mössö kupi melkken täytte ja mun tuli se pualiks  vahnkos syäryks melkken tyhjäks. Joskus mää  ole olevinas nirso. Semmosel konstil saa jotta erikoist herkku, ku Akka meina, et mää e miillä saas sitä siält kupist syäryks. Joskus voi olla hyväki jättäk kuppi jotta. Jos sattu nii, et noi lähteväs sinne misä on kasakaupal kissaruakka ja mää jää yksi kotti, ni on sit jottam pureskelemist  jos sattu et ne ei tul pian takasi ja aika tule pitkäks. Jaa mist mää tiärä, et semmonem paikka jossa o. No siit mää ole hiuka epällyk, ku ne ussen tuavak kotti aikamoisen kasan kissaruakka ja sit niil o jotta semmostaki, et niitte aika kulu. Toi kuppi o varma hyvä sit ku ruppe olema semmone ikäkolli, et niska ei oikke meina notkistu, ni ruaka on kumminki hiuka likemälttäs.

Lämmin loistava juttu.

Ihmisist on kissal aika paljo appu tosa elämises. Nep pruukka ain pittäh huale siit, et kupis o ruakka. Nii ja semmonenki juttui tul tänäpä, et Akka oli törsänny mul uurek kupit. Täyty joku päivä laittak kuva siit, et kui hianoi ne ova. Niim piti siit puhella, et kui hyvä se o, et kissal o  ihminen taik pariki lähel. Ilma ihmist ei olis tämmöstäkäm paikka, misä voi ain joskus lämmitellä. Hiukan kovampualine se pakka olema, mut ei se oikkiastas mittä haitta,  Siin o joskus oikkenki lämmin sillo olis mukava jos olis joku filtintapane, mut ei noi mittä huama.. Melkke ain ku me olla olttu ulkon sillon ku maas on tota valkost, mää menen tähä makkama ja Akka ihmettele, et kato ny, on kissi menny vähä lämmittelemä. Jos olis viarampi ni sais käpäläst. "Kissi", voik te millä ymmärttä, et jos huushollis o aika komia ja hyväntapane ja oikke vaatimaton kolli, ni sitä sanotan kissiks ja orotetta, et tämä sit viäl kehrä. Nii no, em määkä nyt mittä oikken kovi ol miältä näyttäny näil, kun toi Ukkokim pruukka haukuskella aika monel taval, mut mää luulen kumminki, et hyvä net tarkotta. Täsä tuumaskelttin tärtä juttu ja viimätteks Ukko sit oli vetevännäs hännäst. Se pruukka joskus huuttakki, et tules kolli tänne ni Ukko saa vettäh hännäst. Ja mää kävele häntä pystys ohitte ja se otta kiine oiha niinku silittäis.Se o semmost seurampitämist.

Aamul o joskus mukava

Täl viikol meil o aamusi ollu yks tommonen mukava viaras. Se o istuskellu meijän kans siin ja joskus katellut telkkari ja joskus mek katella sitä oikkem porukal, niinku sillon kun tota kuva otetti. Ei se mikkä nii mahrottoma jännä juttu ollu, mut siin oli mukava ollak, kun  toi flikka ossa kissa silittämise oikke hyvi. Meist tuliki heti silllon kaverik, ku mää oli muuttanut tähä huusholli. Oikke mukav et on kaverei.

Akka o hiuka ihmetelly yhtä juttu ja oikkiastas mää kans. Meni tosa muutama päivä, et ei kerjenny muuta ku syämä. Ain oli olevanas nälkä ja pri kertta tuli hotkituks semmonen tikkuki iha vaa yhtäkki ja Ukko sanos kerra, et se rupes pelkkämän kynsiäs. Ihan turha, mää huamasin kyl mihe se tikku loppus ja sormi alko. Oli siin se verran tota makuero. Mil ne mahtava hajuttes kans pärjätä. Ei ol mikkä ihme, et niitten täyty klotatas se veten kams. Ei niit käpäli täl kissan konstil sais milläm piretyks siivos kunnos. Ja se kissan tyyli on kumminkinj kaikem paras. Vehket o ain muka, eikä tartte mittäm paikka sen kummemmi hakke. Sen ku ruppe ja pese.

Ukko pruukka joskus sanno, et se mene hiukan´m pitkäkses,. Mahtakse tarkotta jottan tämmöst. Tämä o oikke hyvä tyyli. Sitä o lysti katrellak ku ne yrittä mennä yli ilma, et potkasi kissa. Semmonenki o oikke vaik kui hauska leikki ku makka jossan täl taval iha lötkönäs ja o se näköne, et ei kuule eikä näe, ei pal haistakka ja juur ku ne ovak kohral ni mää hyppäm pysty ja lähren kävelemä sinnek ku nekki.Hiuka semmost peljättäväist siin on kumminki se, et joi se kaatu pääl. Sillo mene kissalk kaik luup poikki.

Oikkem polarikatti täsä, morjens

No nii. Meijä äitim pojist se, ku ei ol mun veli, kävi taas hiuka ulko. Enkä palentunu oikke ollenkan, ku oli toi mahrottoman komia, huamaks Pena, villatröijy niskas.Nyt ku sihe ruppe hiuka niinkun tottuma, ni se o iha mukava. Nii ja kyl noi färikki sopiva oikke hyvi. kost ja hiukan kylmä. Käytti Akan kans siin hiukan tiän toisellakim pualel. Olis tarvinnup päästä hiukan kattoma sihe vähä matkam päähän ku mää luule, et siäl olis kissa. Ei mes sit kumminka mentty ja Akka toi mun takasi omal pualel. Kävi siin sit hiuka lumihankes ja kaivom piänen kuapanki. Semnmost tämä talvel kulkemine o´, et ei mittän kovin kauan kerrallas viitti ja sisäl mes siit lährettinki. Ukko pruukka ain tuputtas sit jotta merkilist tuikku ku maistu aika hyvält ja mul tuli semmone vahinko, et mä hiuka hotkisi.Mut ei siin mittä hämminki tullu . Ukko taputti ja lupas hakke josta hiukam piremmpi tikui, Katellan taas joku päivä.

.

Hiukan talvisemppa keli.

 Me olla Ukon kansa taas olttu ulkon. Toi villajakku o oikke hyvä keksintö ja mää luule, et jollan taita olla hiukan kare olo. Oli jotta semmost huamavinas jossa jutus. Tosa ove eres on tommone, en ol iha varma, et mikä. Kovi noi Akka ja Ukko siin ain kuapsuttavak kun tulevas sisäl. Mää ole joskus vaa nähny. Ukko oli se siihe vähä salapitten tuanu ja voi yhren kerran ku mää hämmästysin ku mum piti siit ohitte mennä ulos.  Ku en ollu iha varma, et mikä taik kuka siin  o ni mää hyppäsi aika vikkelästen takasi ja taisi samal hiukan kynsil hipasta Ukko jalast.
Piäne aikka siin meni, mää katteli vintin trappusist siält vähä ylemppä ja anno Uko vähä aikka puhella mukavi, ennen kun taas lähretti. Em mää simmost mittäm peljänny, mut viisas kissa katto ain vähä uure assian pääl ennen ku otta sen tutuks. Se o siin ollu jo jonku aja ja nykysi mää pääse siit aika helpol ohi.

Nii juu piti jutella, et oli mää tänäpänki ulko. Ukko piti hihnast ja oli meil aika jumppa sen tröihjyn kans. Akkaki oli meeihjän kans ja iha mukava se o joskus olla liikkel koko porukal. Ulko oli oikkiastas iha mukava muute, mut varppais rupes tuntuma hiuka silt, et nek kastuva Jokane semmose ymmärtä ilma mittä sen kummemppa selityst, et kissa ei niin kovi väkisi varppaitas liottelis ja meinatti sit, et mennän tuppan takasi. Sit meil oli semmonem pikkune herkkuhetki. Ukko pruukka josku josta löyttä semmöse aika hyvämakuse, olkko ny vaik tikku. Semmonen tarjota usse sillon ku ne ova ollu jossam pois kotto ja sillo mun täyty mennä Ukon kans sihe sohval ku em mää juur muute menk ku vahinkos olem pari kertta hiuka huilannu. Sit ku se o hotkastu, ni voi mennä vaik hiuka huilama. Täsä huushoillis o aika momnta semmost kelvollist kissa nukkumispaikka. Saa nährä, et jos tänäpän tarjota sitä ku Akka sano munai, eiku muni, eiku nii e oli et munuaist. Se o semmost suu makust ruakka.  Morjes vaa ja kaikki mukava porukoil.