Leevin ukko: 

Olttin tosa ehtopäiväl hiuka lenkil Leevin kans. Siin oliki sit hiuka semmost uutta meininkki, ku vastan tuli monta koira. Ensiks tuli semmone oikke mukavan tapane kultane noutaja, minkä nimi on Kelly. Se o mun oikke hyvä kaveri.

Tämä neiti olis vissi hiukan kiinnostunu oleman tuttava, mut Leevi katteli valla jonkkus muhal päi. No sit vähä ajam pääst porukkkan tuli semmonem pikkune villakoira ja seki olis tykänny vissi hiuka leikki. Leevi katteli vaan kaikes rauhas. Ei ainaka viäl ruvennu mittä isommin touhuma. Se o viisast kyl, ku niist viaraist ei in oikken tiärä. Nii ja sit oli semmone aika nuar poikapualinen kultane noutaja, ku yritti tosa kerra aikasemminki leikki mut Leevi istuskeli vaa siin mun jaöa viäres ja oli hiuka niinku olis jännittäny. Ei tommosest mittä vaiva jääny. Ainaki Leevi sai unempääst kiine.

Puheltti siinhiuka ennen ku uni tuli, siit ulkon käymisest ja Leevi sanos, et iha mukava porukka ne vissi o, mut olis vissim parempi olla hiuka varovaine ennen ku ruppe oikken tuttavaks. Nii ja viittiks kattot tota kassi ku siäl o jottan ku häiritte nukkumist, ku se pauína kylkke.. Silittä vois kans ja vaik hiuka krapsitta ja hiaroskella. Ei semmost koska liikka ol. Tuli senttä siin aamupualen aika taval hypätyks se yhre roikuttimem peräs, eik vaa.

No juu, mää sit hiuka reerasi sitä kassi, silittelin, karapsutteli ja hiaroskeli ja Leevi oli oikken tytyväise olone.