maanantai 6. maaliskuuta 2017

Ei tämä katti mittäm palennu

Nyt ruppe kelppaman tääl ulkonaki

Eile ukko keksis, et kissan täyty päästä ulos. Sanos viäl, et mennäskim pikimältäs ja nii mes sit mentti. Kyl mää hiuka oli niinkun sil taval, et em mää olis niinku lähteny, mut meni sit kuminki. Ja kyl sitä kattelemist siäl sit oliki. Oli mukava kurkistellap puihi, eikä varppaihinka mittä oikken kovi ottanui. Puist kuulus monelaissi piiskutuksi. Tosa mää kyl iha vaan katteli, et joku päivä täyty tuallakin poiketa.  No sit lähretti sinne misä pruukka niit muita talutettavi olla ja par mää näinki, mut aika kaukka. Ja sit ukko rupes puhelema, et täyty mennäs sisäl ku muuten kissa tukle kippiäks ku o niin kylmä. Ei mul mittä niin kylmä ollu, mut ulkon tule kamalam pia nälkä. Olek te huamannus semmost. Sit ku mää pääsin tuppa ja oli syänyt taas pussillise jotta, no oli ase aika kelvollist ja meni makkama. Sit määheräsin ku net tuliva josta ja oliva niin toimesas ku oliva ollu ulko. 

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Kyl kissa talvellakin tarkentu

Täst pääsi viäl iha hyvim pari päivä takasi
Olik jolla jotta assia.
Ollan tosa uko ja Akan kans vuarotellen käytty hiukan kattelemas, et kummost ulkon tämmösel aikka vuarest o. Ei mittän kovi häävi. Vattakim pakka kastuma, mut onneks huushoillis o niit kissankuivatuspaikoi. Niittem pää o oikke mukava huilaskella ku ulko om päässy vähän kastuma. Tämä o siit hyvä huusholli, et kissa sopivi nukkumispaikoi piissa kyl.  Tosa yhres kuvas mul laitetti oikkem peitto pääl ku oli ensiks ulko  hiuka varppat ja vatta kastunu. Siin tuliki uni aika helpol, mut sit ukko keksis, et täyty hiuka hymyillä. No mää virnisti semmot hianokseltta vaa. Tosa ylimäises kuvas ollan tosa vähä matkam pääs, ku o semmonem paikka misä joskus o sattunu ette iha syämäkelpost porukka. Nii mää meina niit piäni kun kissan kuulema mukkan tarttis ain kiine otta ja syärä. Ukko kyl pruukka selvittä, et anneta niitte mennä vaan ku ova niim piäni ja kitukasvussiki. Mää olenki sit tuumannu, et menkkö sit. Ei nek kyl oikke hyvält maistukkan ku  on tosa hiuka noihi herraskaisemppi sapuskoihin tottunu. Se verran tost syämisest, et aamusi onneks Ukko herä aika ajois ja anta sapuska. Se jälkke onki helppo otta viäl piänet semmoset ruakaunet ja sit voi mnnä vaik haukottelema ja ihmettelemä noitten touhui. Paras on ku mene sihem pöyräl misä nes syävä.Akka marise ja silittä ja selittä, et kissa ei sais siin olla ja mää en ymmärrä yhtä mittä. Kattele vaam pää kallelas ja hyrise. 

 Siin lammikom pääs o semmonen kolo,, mist kuulus nitte herkutten kitinöi, mut sit rupes vesi juaksema ja kyl siäl nys sit vissi o hiuka semmost, et ei kovi mukava. Toi peti tuatti sitä Aka ja Ukom  penumpennumpennu huilamist varte. Mut ihan turha mää sano. Sillon ku se oli tääl kyläs, ni se pentu oli koko aja jonku sylis Mut iha hyvä,. Mul o nyt vähä mahrottoma mukava huilamispaikka. Joskus ukko hoiukan keikuttaki  viäl ja mul tule uni iha yhtäkki.