tiistai 31. tammikuuta 2017

Tämmöst varten kissa o

Täsä me olla Akan kans kaiken tärkkiämmäs kissan tyäs. Kissa o sitä varte, et sitä saa passata ja sil voi puhellas semmosistaki jutuist, mikkä ei sais kulkke väärin korvi. Jos meilt kysele turhi, ni me vaa virnistellä ja häntä loira taitellisel tyylil. Ihmisel, niinku Akal ja Ukos teke oikke mukava semmone, et mää kyhnä siin viäres ja nes sit silittävä ja taputteleva ja krahnutta varovaisest josta sopivast kohrast. Ja sit kun kehrämine alka, ni voi yhren kerran ku ne ovat tytyväissi. Joskus sit käy niinki, et mää hiuka innostu ja sillo noil o mukava. Sillon ku net tuilevak kotti siält kissaruakakasa viärest, ni mää saa semmosentiku, mikä maistu oikke hyvält. Mää seiso Uko maham pääl ja Ukko tarjo sitä herkku tipan kerrallas. Se o mukava, ku sit kerkke hiuka maistelemanki. Akka o josta löytänys semmose hiire näkösem purki ja sihe laiteta jotta aika hyvähajust ja makust. Se tule sit ulos siit kuvatuksest, ku sitä oikkem potki pisi lattia. Ehtosin ku noi röhnöttävä ja kattelevas sitä, mist kuulu kummallist ääntä ja joskus näky jotta jännä, ni mää pistä sem purki sohvan tai se yhrem pöyrä al ja Akka joutu sit nousema ylös ku mää oikke laupiasten kato ja joskus hiuka naukase.Aika protina se aim pitä ja sano, et ei hän ain viitti auttak ku mää mukamas pistä  sen kuvatuksen tahallas paham paikka. Olis tyytyvväine. Ei ainak nukuk kesken kaiken ku välil hiuka liikku. Tänäpä aamul mul tarjotti jotta ihan kummallist ruakka, mut kyl se aika hyvä oli. Taita ollas semmone kokopäiväunem päivä. 

lauantai 28. tammikuuta 2017

Ei ain mittän kovin tylsä ol.

Meil oli KISSA kyläs. Mut se oli hiuka ujo.
Tämä olemine o joskus vähä semmost, et olla vaa ja maata ja haista, niinku Ukko joskus sano. Ites se haise kaike enemä, mut olkko nii. Kyl se aika hyvä makkamanki o. Täsä yhrel päiväl sit oli hiuka enemän tommost elämisen touhu. Mää oli siin ihan kaikes rauhas kaiken tärkkiämmäs touhus syämise jälkke. No jokanen tiätä, et ruakalepo vaik pari tuntti, o semmone  herraskaisemman kissan tyyli. Kuulin kyl, et joku tuli kotti ja meni sit kattoma. Siäl oli Pena ja Punkui Ihmine ja sil oli tommonen koppa käres. Ja kun kaik sit rupes hokema, et tulk kattoma, mikä tääl o, nin tuli sit mennyks ja nii-i. Punkku siäl oli.. Em mää muute olis tuntenu mutr kuvis ole nähny. Kamalan kaino se oli, taik olisik ollu joku muu syy, mut siält kopastas se katteli oven takka silmäs suurinas ja olisi mää sen kans jotta ohjelma keksiny, mut ku noi tosa ympäril oliva olevinas niin tärkkiöinäs, ni homma jäi sihe. Punkul oli sit yhre yä jälkke meno lääkärin tykö ja eik toi Akka keksiny, et mennä mekki samal reissul ni saa joku semmone lääkäri sit hiuka ihmetelläk komia katti. Mää oli iha rauhallinen ku en tiänny muuta, ku et jonkkus mennä.
Mul tuli hiuka ujo olo

No juu, sit ku oli yä nukuttu ja noi olivak käyny jossa, misä om paljon kissaruokka ja löytä ne vissi siält jotta ittläski ain ku ova niin tytyväise näkössi kun tulevak kotti. Niim piti sanno, et ku oli hiuka haukotelttu ni Ukko rupes puhelema, et mennä hakemam Punkku ja se ihmine ja mennä sinne lääkäri. Eikä mul viäläkä ollu mittän käsityst, et mitä on tulos, mut yhtäkkim pistetti valjat niska ja laitettin katti semmossen koppa ja sanotti, et nyt mennä.

Ensiks hiuka oltti ulko ja sit viimätteks kans kun kaik oli ohitte.
Ku mää jottan taas kekrkesin kattelema, ni ollti iha viaras paikas, muta sai senttä hiukanm paseerata ulkon. Punkku meni heti sisäl  ja em määkän kaua ollu. Mut kuka sanois, et mikä semmone valkone ja kamala suur eläväö on kum pitä aikamoist kopina ku se kulke. Sil oli ihmine niinku seljäm pääl istumas ja mää luukle, et se olis ollu jotta semmosty ku näke sillon ku o liikka syäny ennen ku ruppe nukkuma. Semmosest maää olen kuullu, met em mää simmost ymmärrä, et kissa vois liiam paljo syärä.
En ol
Siin jännitelles rupes tuleman kaikki hullumaissi miäle.
iha varma, et olenk koska semmosest kuullu. Me mentti semmossem paikkan ku Ukko sanos, et se on kissoi varte ja siäl orotti Punkku ja joku iha viaras. Se viaras oli hiuka äkäsel pääl ja päästeli kaikki semmossi jutui, mitä ei pennuil oikke vois sanno. Oppiva viäl ruakottomiks.

Ei tämä nys mittä niin kovin kummallist ollu.
Aika pia sitä sit tä sit huuretti ja viättim pois ja mää pääsi vähän kattelemam paikoi. Kyl mää aika pia muisti, ,et tääl olttin kerra ja sillom pistetti neulan kans. Mut ku viarais olla nin kissal tule kaikelaist jännityst ja sit meinas tulla uniki, mut heti näkys kaikki kummalist, ekä mää sit viittiny nukku, vaik olis ollu noi hiano paikkaki. Heti rupes unen tuleman kaikelaist merkilist . Siin ku oli asikas orotelttu, nin toi viaras tyyppiu tuli juttelema ja me menttin kaiik  sem peräs semmosem paika läpi misä oli koiri. Akka sanos, et älä pelkkä ihan ku mää jottam pelkkäisi. Ne olivak kaik aika rauhalissi ja mukava näkössi. Vaik kyl siäl kotipihal  se Kelly ja sit se Figo siäl ku olla lenkil ova vissi mukavemppi. Ainaki ne ovat tuttavi. No juu mut sit se viaras rupes pitelemä, enkä mää ihan kaikki oikke osannu ottak kaverin touhuks, murt en sit viittiny mittä isommiin kinatakka. Se viaras kopeloitti ja mää meinasi vahinkos kehrätä. Iha vaa jännityksen tähre. No sit se lopultas sanos, ett iha hyvä, NÄTTI ja terve kissa se o. Ja mek kiitetti ja lährettin kotti. Ensiks viättim Punkku kotti ja ku olttim päästy oman kotti ni mul tuli semmonem pikkune vahoinko, et tuli tuupatuks pikkunen kikkara sihe lattial. Hiuka Akka protkotti,, mut sit mää sai hiuka ruakka ja meni nukkuman, kum päivänokoset jäivä välin to vähtämisen kans. Tämmöst lissä nin kissa pysy virkkiänäs. Nii no se lääkärijutu vois jättä väli ja kaik semmosek ku irvistelvä ja kirovak ku vastan tuleva.

torstai 26. tammikuuta 2017

Ei mittä nii merkillist, mut...

Tämmöst tämän kuuluis olla.
...meinasi, et kyl jottan semmost löysä juttu ain saa tuleman, ku oikken tikistä. Niin, toi tikistäminen kuulu oikkastas sihen koppi, misä o jotta moska pohjal ja lissän tule kun kissa siäl käy. Mut sit ei oikke olis mittän kunnolist jutu aihet, mut yrittä vaa, ni se o sit kans .. no juu kyl se vissi selväks jo tuliki.Oikkiastas mää sanosi Ukol, et pistetäs ny juttu vaik siit, et me keskenäs joskus tota Akka hiuka hassutetta. Yks hyvä konsti o se ku Akka katto sitä juttu minkä Ukko aamul aikasi ain tualt eteisest hake ja mää mene sit se jutum pääl makkama. Akka yrittä ollat topaka näköne o ajavannas munt pois siit, mut ku meikäläiem pistä silmi hiuka sikkuralles ja anta hännä loiratas siin semmosel oikke fiinil tyylil, ni Akka ruppe silittämä ja mää kehrä.  Em mää siin mittän kauhian kaua viiti ollak ku se ei sit tunnu oikke miltän ku Akka o mennyp pehmiäks.Toi Atomi o aika mukava ku se joskus käy meil. Se ossa kissan kans seurustella ja silittämises se o iha m mestari. Mist o mahtanu oppikkin ku se o ihmisem pennuks aika nuari viäl.Aamusi meil tuppa olema hiuka semmost, et ukko hoita näit hommi ja laitta terveksi mä nätistem pyyrä ja Akal ova omta metkus. Silläki o joku semmone, mitä se siim pöyräl vahta kun kissa hirem peräs ja ku sihen tule joskus mennyks hiukan katteleman kans nin taas marista, et toi katti teke kiussa. Ei se mittä meina vaik se hiuka marfise. Samal se kumminki silittä kans. Olla me ulkonaki ukon ka´ns käytty, mut se o ain semmost hiuka, et älä mens sinne ja äläment tänne ja tosa joku päivä takasi olis ollu nii mukava mennä haistama jotta jälkki, mut Ukko sanos taas...  Mut oikkem paljon tervessi kaikil kun tätä joskus katteleva. Kyl mä taas joku päivä jottan keksi.

lauantai 21. tammikuuta 2017

Mää luule, et munst tehrä semmonen talvikatti

Oli semmone hiuka aurinkoisempi päivä

Kyl tämmöne villane sentä o aika mukava pakkasel
Täsä om pari kertta käytty vähä ulkonaki. En ol viittiny Ukko mittän kauhian kaua siäl kerrallas pittäk ku se o joskus semmone hiuka viluse näköne. Se on kyl aika merkilist, ku sil o monelaist vaatet kerrallas pääl ja kumminki se pakka hytisemä aika pia. Joskus meina unhottu, et on tämmöne aika, et varppap pakkavak kipristelemä ulkon ku sattu noit piänemnppi ihmissi tulema ulos. Niit täyty hiukan puske ja tuuppi ja niil o sit kamala lysti.Semmone lämmittä kollikissa miältä aika taval.

Pari kertta ollan käytty siä ku nes sano et karum pualel. Siäl o melkken treffattu koiriki, mut ne ova mennys sit toissem päin ku me olla olttus siin näkyvil. Tänä oli aika mukava kyl ulkon ollak ku ei ollu mittä niin kamalan kylmä. Sit ne jättiväkki mun kotti ja sanova, et ne mene sinne misä om paljon kissaruakka ja löytä nes siält sit jotta ain itteläski. Sit ku net tuli takasi, ni mää näyti hiuka, et mitä mää oli keksinys sil aikan ku olivap pois. Mää repeli  hiuka sen tornin tolppi ja hyppeli ja hyäkkäsi niiten tavaroitte joukko iha vaa semmottos leikilläs.Nep pruukka naureskella niil keksimisil, mut menkkö nii. Ukkö oli keksiny, et ne semmosek kun tarjotan kissal sit kun kottin tulla oliva jo melkke lopu, mut onneks oli ymmärtäny hakke lissä.Semmost mää sit natusti hiuka semmose näkösel meininki, et syärä nys sit, et olis Ukollaki hyvä miäli. Ymmärtäväs sit joskus tuara jotta muutaki herkku.

tiistai 17. tammikuuta 2017

Oli semmone vähän toimellisempi päivä.

Mei oli tänäpä oikkiastas aikamoist meno ja touhu. Aamul ensiks näytti silt, et noi yhrek kyttävä vaa niit semmossi, mitä ne nys sit olis.Niis om paljo nappuli ja niit nes sit kolhivas samal ku ovat tärkkiä näkössi. Akkaki marise ain, et se häne juttus päält täyty mennäp pois ja sit hetkem pääst lirputetta, et misä Akan kolli o ja ottatk Akam poika ruakka.


 Ja siin, misä nep pruukka syärä olis niin kamala lysti huilaskella, muta ei. Sanota vaa, et kissa ei saa mennäp pöyräl. Mitä semmosel pöyräl sit teke, jollei siihen kissa saa mennä, ihmettele yks viisas ja vaatimaton.

 Nii ja sit Ukko meni hiuka sekasi. Se vei mun ulos. Ei se ny mittä niin kamalan kauhia juttu ollu, mut ku nyt on talvi.Hiuka siin ulko-ovelk ensiks meinas pistä fundeerama, et menisik takasi, mut, mää meni ulos vaa. Siäl oli hiuka hurjampualist meteli, mut ku se rauhottus ku semmonen  kamala suur läks menemä, ni mää rupesinkin kattelemam paikoi. Ja sit siihen tuli jotta hiukan tuttava porukka ja niiten kans sii hiukaseurusteltti. Sil emol on kaks poikast, vai mitä nys sit ihmisil taas olika. Ne oliva oikke mukavi ja siin mes sit hiukan tutusteltti.Miut sit rupes varppaihi ottama ja mää läksin kottim päi.

 No sit tuli toi Pena ja Punku Ihminen kylä. Se ei ol oikkiastas olenka mittä hullumpi. Hyvi om pojat sen opettanu. Ensiks ne värkkäsisiväk keskenäs niil semmosil kum pannan korvam pääl höpistä sit kaikki kummallist. Mut sit se rupes mun kans seurustelema. Juaksutti semmosenm punase valom peräs ja leikkaskynssi ja sit otti hiuka syli. Ja lysti oli. Ja tiätenki mul tuli aika nälkä, ku sitä homma oli ja Akka pisti ruakka kuppi ja siunas, voi kauhia kuim paljon toi katti syä. Siin on kans... isompi kuppi sil o o itteläs. Ja aika täys se ain on ku nes syämise alottava.

Tuli tästäkim päiväst senttä ehto ja nyt o sit piäne yäruua aika, et jaksa orotta, et joku tarjois aamul jottan kissa suuhu ja vois vaik hiuka silitelläkki.

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Uurek kalut

Tukli tosa hiuka rehvastelluks niil uusil kupeil. Täsä ne nys sit ovak käytös. Ukko pruuttas semmosest pussist jotta aika hyvämakust mössö kupi melkken täytte ja mun tuli se pualiks  vahnkos syäryks melkken tyhjäks. Joskus mää  ole olevinas nirso. Semmosel konstil saa jotta erikoist herkku, ku Akka meina, et mää e miillä saas sitä siält kupist syäryks. Joskus voi olla hyväki jättäk kuppi jotta. Jos sattu nii, et noi lähteväs sinne misä on kasakaupal kissaruakka ja mää jää yksi kotti, ni on sit jottam pureskelemist  jos sattu et ne ei tul pian takasi ja aika tule pitkäks. Jaa mist mää tiärä, et semmonem paikka jossa o. No siit mää ole hiuka epällyk, ku ne ussen tuavak kotti aikamoisen kasan kissaruakka ja sit niil o jotta semmostaki, et niitte aika kulu. Toi kuppi o varma hyvä sit ku ruppe olema semmone ikäkolli, et niska ei oikke meina notkistu, ni ruaka on kumminki hiuka likemälttäs.

lauantai 14. tammikuuta 2017

Lämmin loistava juttu.

Ihmisist on kissal aika paljo appu tosa elämises. Nep pruukka ain pittäh huale siit, et kupis o ruakka. Nii ja semmonenki juttui tul tänäpä, et Akka oli törsänny mul uurek kupit. Täyty joku päivä laittak kuva siit, et kui hianoi ne ova. Niim piti siit puhella, et kui hyvä se o, et kissal o  ihminen taik pariki lähel. Ilma ihmist ei olis tämmöstäkäm paikka, misä voi ain joskus lämmitellä. Hiukan kovampualine se pakka olema, mut ei se oikkiastas mittä haitta,  Siin o joskus oikkenki lämmin sillo olis mukava jos olis joku filtintapane, mut ei noi mittä huama.. Melkke ain ku me olla olttu ulkon sillon ku maas on tota valkost, mää menen tähä makkama ja Akka ihmettele, et kato ny, on kissi menny vähä lämmittelemä. Jos olis viarampi ni sais käpäläst. "Kissi", voik te millä ymmärttä, et jos huushollis o aika komia ja hyväntapane ja oikke vaatimaton kolli, ni sitä sanotan kissiks ja orotetta, et tämä sit viäl kehrä. Nii no, em määkä nyt mittä oikken kovi ol miältä näyttäny näil, kun toi Ukkokim pruukka haukuskella aika monel taval, mut mää luulen kumminki, et hyvä net tarkotta. Täsä tuumaskelttin tärtä juttu ja viimätteks Ukko sit oli vetevännäs hännäst. Se pruukka joskus huuttakki, et tules kolli tänne ni Ukko saa vettäh hännäst. Ja mää kävele häntä pystys ohitte ja se otta kiine oiha niinku silittäis.Se o semmost seurampitämist.

perjantai 13. tammikuuta 2017

Aamul o joskus mukava

Täl viikol meil o aamusi ollu yks tommonen mukava viaras. Se o istuskellu meijän kans siin ja joskus katellut telkkari ja joskus mek katella sitä oikkem porukal, niinku sillon kun tota kuva otetti. Ei se mikkä nii mahrottoma jännä juttu ollu, mut siin oli mukava ollak, kun  toi flikka ossa kissa silittämise oikke hyvi. Meist tuliki heti silllon kaverik, ku mää oli muuttanut tähä huusholli. Oikke mukav et on kaverei.

Akka o hiuka ihmetelly yhtä juttu ja oikkiastas mää kans. Meni tosa muutama päivä, et ei kerjenny muuta ku syämä. Ain oli olevanas nälkä ja pri kertta tuli hotkituks semmonen tikkuki iha vaa yhtäkki ja Ukko sanos kerra, et se rupes pelkkämän kynsiäs. Ihan turha, mää huamasin kyl mihe se tikku loppus ja sormi alko. Oli siin se verran tota makuero. Mil ne mahtava hajuttes kans pärjätä. Ei ol mikkä ihme, et niitten täyty klotatas se veten kams. Ei niit käpäli täl kissan konstil sais milläm piretyks siivos kunnos. Ja se kissan tyyli on kumminkinj kaikem paras. Vehket o ain muka, eikä tartte mittäm paikka sen kummemmi hakke. Sen ku ruppe ja pese.

Ukko pruukka joskus sanno, et se mene hiukan´m pitkäkses,. Mahtakse tarkotta jottan tämmöst. Tämä o oikke hyvä tyyli. Sitä o lysti katrellak ku ne yrittä mennä yli ilma, et potkasi kissa. Semmonenki o oikke vaik kui hauska leikki ku makka jossan täl taval iha lötkönäs ja o se näköne, et ei kuule eikä näe, ei pal haistakka ja juur ku ne ovak kohral ni mää hyppäm pysty ja lähren kävelemä sinnek ku nekki.Hiuka semmost peljättäväist siin on kumminki se, et joi se kaatu pääl. Sillo mene kissalk kaik luup poikki.

sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Oikkem polarikatti täsä, morjens


No nii. Meijä äitim pojist se, ku ei ol mun veli, kävi taas hiuka ulko. Enkä palentunu oikke ollenkan, ku oli toi mahrottoman komia, huamaks Pena, villatröijy niskas.Nyt ku sihe ruppe hiuka niinkun tottuma, ni se o iha mukava. Nii ja kyl noi färikki sopiva oikke hyvi. kost ja hiukan kylmä. Käytti Akan kans siin hiukan tiän toisellakim pualel. Olis tarvinnup päästä hiukan kattoma sihe vähä matkam päähän ku mää luule, et siäl olis kissa. Ei mes sit kumminka mentty ja Akka toi mun takasi omal pualel. Kävi siin sit hiuka lumihankes ja kaivom piänen kuapanki. Semnmost tämä talvel kulkemine o´, et ei mittän kovin kauan kerrallas viitti ja sisäl mes siit lährettinki. Ukko pruukka ain tuputtas sit jotta merkilist tuikku ku maistu aika hyvält ja mul tuli semmone vahinko, et mä hiuka hotkisi.Mut ei siin mittä hämminki tullu . Ukko taputti ja lupas hakke josta hiukam piremmpi tikui, Katellan taas joku päivä.

.

lauantai 7. tammikuuta 2017

Hiukan talvisemppa keli.

 Me olla Ukon kansa taas olttu ulkon. Toi villajakku o oikke hyvä keksintö ja mää luule, et jollan taita olla hiukan kare olo. Oli jotta semmost huamavinas jossa jutus. Tosa ove eres on tommone, en ol iha varma, et mikä. Kovi noi Akka ja Ukko siin ain kuapsuttavak kun tulevas sisäl. Mää ole joskus vaa nähny. Ukko oli se siihe vähä salapitten tuanu ja voi yhren kerran ku mää hämmästysin ku mum piti siit ohitte mennä ulos.  Ku en ollu iha varma, et mikä taik kuka siin  o ni mää hyppäsi aika vikkelästen takasi ja taisi samal hiukan kynsil hipasta Ukko jalast.
Piäne aikka siin meni, mää katteli vintin trappusist siält vähä ylemppä ja anno Uko vähä aikka puhella mukavi, ennen kun taas lähretti. Em mää simmost mittäm peljänny, mut viisas kissa katto ain vähä uure assian pääl ennen ku otta sen tutuks. Se o siin ollu jo jonku aja ja nykysi mää pääse siit aika helpol ohi.

Nii juu piti jutella, et oli mää tänäpänki ulko. Ukko piti hihnast ja oli meil aika jumppa sen tröihjyn kans. Akkaki oli meeihjän kans ja iha mukava se o joskus olla liikkel koko porukal. Ulko oli oikkiastas iha mukava muute, mut varppais rupes tuntuma hiuka silt, et nek kastuva Jokane semmose ymmärtä ilma mittä sen kummemppa selityst, et kissa ei niin kovi väkisi varppaitas liottelis ja meinatti sit, et mennän tuppan takasi. Sit meil oli semmonem pikkune herkkuhetki. Ukko pruukka josku josta löyttä semmöse aika hyvämakuse, olkko ny vaik tikku. Semmonen tarjota usse sillon ku ne ova ollu jossam pois kotto ja sillo mun täyty mennä Ukon kans sihe sohval ku em mää juur muute menk ku vahinkos olem pari kertta hiuka huilannu. Sit ku se o hotkastu, ni voi mennä vaik hiuka huilama. Täsä huushoillis o aika momnta semmost kelvollist kissa nukkumispaikka. Saa nährä, et jos tänäpän tarjota sitä ku Akka sano munai, eiku muni, eiku nii e oli et munuaist. Se o semmost suu makust ruakka.  Morjes vaa ja kaikki mukava porukoil.

perjantai 6. tammikuuta 2017

Morjens vaa ja mukava täst ettenkim päi

Tosa kuvas o semmonen klappu ku sitä o joskus mukava joskus hiukam paiskella. Ukko sanos, et siihe on kirjotettu jotta semmost, ku sopi tähän katti oikke hyvi, mut ei se juani sanonu, et mitä. Sanos vaa, et munst vois tulla leuhka ja niim pois päi. Iha niinkun tämmönen turhanki vaatimaton, aika komia kollikatti nys sit vois jollan taval turha ylppiäks tulla. Kaikki nek katist luulevakki.

Juu nii, sitä piti sanno, ett kiitoksi toivotuksist ja sit olis jonku hyvä syyn keksimisem paikka, et minkä tähre näit jutui tule aika harvakseltta. No se o semmone, et Ukko tuhta ain omias ja sit ku mul olis jotta assia, ni se ruppe silittämä ja höpöttämä jostam poikakatist taik kollipojast ja joskus se hiuka lässyttäki. Semmost ,mää en sit muuten kuuntele yhtä. Mää koita joskus olla hiuka jämpti näkone siin ku se hakka jotta semmost juttu, mist sit ruppe näkymän kaubnei kuvi kissast, mut siin tämä homma juur piloil meneki. Ukko ruppe krah
nuttama häänäntyvest ja mult unhottu kaik tärkkiä.

Ja kyl mes sit olla ulkonakin käytty. Siäl ei nykysi oikke mittän kovin kaua viiti ollak ku varppaihi ruppe tulema semmos kipristyst. Toi villatörijy olis muute iha mukava, mu se hiukam pakka kyhnyttän tota hännä tyve. Vai kyl se simmoses miäles o oikke hyvä, et koko selkä om peitos. Joskus sem pääl laittamises tuppa olema hiukan tuhtamist ja Ukko o iha hikise näkönen ku mes sit lopulta ulos päi lähretä.  Kiitoksi vaa oikkem palom Pena ja Punku Ihmnisel kun tämmöse hommas. Kamalste sitä on kehuttu, mut mää tykkä et yks piski hiuka hirvisteli vaik sil oli ittelaski joku riapu seljäs

Toi Kelly o oikke mukava neiti, eikä se ainakam pilkkak kettä. Hiuka semmone ujosorttine se o eikä siit oikke meina juttukaveri tulla. Olla me senttä hiuak nuustelttu, mut vähä matkam pääst vaa. Ukon kans sil näky, et olis hiuka enemäbnki juttu ja hyvi net tulevakkin toimen keskenäs. Tosa kuvas näky, kummottos mep pruukat morjestak ku vastuksin tulla. Nii, et kaikki mukava vaa ja katellan taas joku päivä.