Tämmöst kissa elämä vaa

Eik vaa olekki aika fiksu näköst homma.

Mää ole vissi aika paljo viissampi ku Akka ollanka ymmärtä. Mää semmosest ole ruvennu epäilemän ku hän yks kerta ihmetteli, ku mää oli hiukam päiväunil ja oli sit reerannu oikkem peito, et ei olis vilu tullu ja se omuutenki mukava, kun tule semmone olo, et olis niinku omas pesäs. Sitä se jakso ihmetellä, et mil mää oli sinne piilom päässyk, kum peitto oli iha suara ja hyväs järjestykses, Tiätenki se o hyväs järjestykses ku siin makka siivo kissa, eikä mikkä semmone ku vehko koko aja. Siin o muute semmone huilamispaika, et ruakaväli mene aika huakkiaste. Tai menis, mut nyk ne ovak keksiny, et kissal o mukava, ni niitten täyty vsit tullas sihe lässyttämä jotta semmost,  vooii kun kissal onki nätti peti ja voooi kun kissa o Ukon katti taik kissi, nii ja Akam poju. Poikakissa sentä ja ei pelkkä mittä muuta kum pesemist. Mää ole nähmnyk kummost se o ja semmonje ei mul sovi. Mut et

Meikäläine o oikkiastas
metä'elävä, jollei kukkan tiänny.

kissi. Yks hyvä konsti o hiukan kiusatat takasin ku noi ruppeva oikken tärkkiä näkösenäs kyttämä sitä juttu, misä kyl monelaist syätävä hosu, mut ei haise miltä. Sillo voi hyvi hyppip pöyräl ja mennäk kolistama ruakakupei juur ku ne ova istunup paikalles. Ei nes saa olluks ja nii meikäläine saa ruakka Eikä kumpikan kerkkek kattoma sitä misä niit syätävi pyäri.

Akka läks aamul jonkkus.Ukkoki oli aika kauam pois, eikä tuanu Akka takasi. Mää luulen kyl, etr se tule joskus pimiäl aikka ja sit taas lässytettä, et on kisul ollu ikävä. Kyl mar vaa, jollei tommone muutuk kunno jutuks, ni mää, ... olkko. Vois sentä sanno, et Akan kolli. Nii ja joskus vaa aamusi ja nukkuma mennes voi hiljaksis sanno , et Akan toi vaik... niin... kissi. Ukon kans käytti vähän kattomas, kummost siäl ulkon. Ei tullu yhtän koira vasta. Onneks. Ei tarvinnu ruveta mittä oorninki pitämä. No nii, me oltti siäl metäs ja mää meuinasi ensiks, et kiipen toohom puuhu iha vaan kattelema, mut sit se mitä mää ajatteli hiukan kiatella ni lensi pois, enkä mää sit enä viittiny. No siin jonku ajan kiärreltti ja ihmeteltti ja Ukko rupes touhuma, et mennän kotti, et ei kolli palennu. Tultti sit kotti ja nyt o sit tämmöne homma ja sit o eres hiuka ja urakal niit kahta tärkkiämppä. Kuka arva, et mitä.