Meikäläine oli vähä reipas

Tämä homman kissa oppi jo emomaitost.

Ei ollu yhtän kylmä, enkä ollebnka huamannu et tosa oli sitä
liukast ja mää istusi vaa.

Piretti siin simmost ihan tavallist aamukahu, ku Ukko rupes puhuma, et kissan täyty päästä ulos. Siin ku akkunast kateltti ni mailma oliki aika mukava näköne. Olisi mää kyl iha hyvi voinus siin pehmiäm pääl maatakkin ku sihe o nii hyvä oppi tullu emomaitost saakka.Se o semmonen kissam paras homma syämise jälkke. Piäne aikka Ukko siin viäl tuhtas ja sit mep pojat lähretti. Ja niinku näky. ei ollu mittä villajakku, Eikä ollu yhtä vilu. 

Oltti siin vähä matkam pääs kotto ja mää meinasi, et menen tonne mettä. Noil paikoil o joskus ollu joku hiiriki ja o sitä hiukan tullu hätytellyks, Syämä ei juur kerkkek ku Ukko ruppe touhuma, et anneta se vaa mennä. ja karkku nep pahalaises sit pääsevä. No siin mää sit kumminki haaveilin kakelaisest mukavast ja Ukko, taas sen täytys ruvetat touhuottama, et kato ny misä sää istut ja sun takapuales palentu. Hiuka aikka mää siin viäl sit tonkiskeli niit roski iha vaan tiätystenki harrastusmiäles. Em mää mittä hiiri hakenuik kun koto o ruakka vaik kui. 

Halo, on kettän koto

Ettempäi lähretti sit ku Ukko oli ensiks saanus se hihnas selviteltty siit puskast, mihe mä osasi se aika hyvi sekotta.. Kun tarppeks monta kertta teke sama ni ne voiva oppi, et kissan kans voi olla ulko iha ilma mittän tommossi remmei. Siin o semmonem paikka misä oli sitä liukast ja hiukan kylmä ja sit siin o semmonen kolo, misä vois joku syätä... nii mää tarkota, et mukava assu. Koiti vähän kyselläkki mut ei siält kukka mittäm puhunu. Tuli sit hiuka vetelä olo ku maha al oli ihan ku märkkä ja sit varppais kans ja Ukko osas sanno iha oikkiat sanat. Se sanos, et lähretän kotti.Oli kerranki iha helppo mennäs sinnep päi mihe Ukko tahtos ja aika pia sit olttin koto ja mul oli aika kova nälkä ja hiuka vilu, Ja ku ne oli autett nin katil meni oikke mukavaste pehmiäs ja lämmiäs.