sunnuntai 8. lokakuuta 2017

Sremmost hiuka hämärä ruppe olema

No juu, se ruppe sirt taas olema semmost aikka, et ei oikken tiärä, et menisik ulos taik olisik sisäl vaa. Kyl ulkonakin ain kävätä toätenki voi ku saa ton Uko uskoma, et ei meikäläiine mikkä vesipeto ol. Metäs mek käyrä ain sillon tällö ja m'ä pruukka hiukan kiivetäs siäl sun tääl ja harrastak kaikelaist muutakin kissa juttu. Siäl o iha mukava kaivellak kaikelaissi koloi ja joskus sais kyl hiirenkin kiine, mut juur parhal hetkel Ukko ruppe höpöttämä, et anneta vaas se mennäk, ku se voi olla hakemas ruakka lapsilles ja jotta muuta iham pöhkö, semmost et kissa o melkke mahroton ymmärttä. Mut kyl melkke joka aamu kumminki hiuka olla ulkon käytty., Mää pistäm pään kallelles ja kato oikke nätiste samal ku mä hiuka marise ja Ukko lähte iha heti. 


Tämä huilamine  o semmone homma, mitä ei kukka ossa nii hyvin kun kissa. Siit assiast ei kinaminen kannata ollenka. Ukol ja Akal o oikke hyvä paikka sihe homma ja mää sit päivisi ain piräm paikka lämpimilläs, ku niil o jotta muuta homma, et täyty mukamas touhutak kaikelaist semmost, minkä pääl kissa viheltäis... - tiätenki nii, jos ossais. Ukko mene joskus sihe huanesse, misä o mun kaik oikkiat nukkumispaikat ja ruppe kattelema sitä toosa misä näky vaik mitä. Sil o oma semmone istumispaikka ja mene sihe Uko viäre ja teen kaikki kissan konstei ja Ukko ei sit ain muistak kattos sitä juttu ollenka.Välil se levittä ittse kokonas sihe makkamispaikka ja mul ei sit jäät tila ollenka. Sihe autta ku mene ja anta hiukan kynssi sihen kinttu mikä roikku se makkamispaika ulkopualel. Ukko hyppä pysty om protkottavinas hiuka, mut silittä kumminkim päälliskauppa. Ja mul on taas tila siin uko viäres.


Mep pruukata joskus käväatä hiuka eri paikois katelemas mailma. Siäl mailmal, semmoseks sitä sanota, näke kaikki merkilissi ja mukavaki joskus näke.Tosa kuvas mää ole yhres aika suures puus. Olis menny miälelläs aika paljo ylemäks, mut arvakkas olik hihnas vara. Ja koiran karvat, mää sano. Sillon kun kissan täyty hiuka manata, ei se tiätenkä vois sanno, et katin kontiut taik kissa viikset. No juu mää sanosi sit nek koiran karvat ja se munt niinku harmitti ku ukko oli koko aja siin sählämäs, et älä men liia ylös ja kaikki muuta iham pöhkö. Ei sem pualest, kyl tostkin katellak kelpas. Siin oli oikken tuleva paikka, mut ei siin kaua saanu ollak kun taas mentti. Kyl siin ehtopäivä aika mukaval taval kulus ja se tiätenki oli mukava ku niit taputtaji ja silittäji riitti ja mun tuli melkke surku niitten katit nei ossa hihnas kulkke niinku meikäläine.

Nii mum piti siit puhellak ku ruppe olema semmost hämäremppä  aikka. Ulkon ei oiken turhan tähre bviitti ollak ku juur se verra, et Ukko kerkke kenkät saama jalkka ja sit voiki lähtet takasin tuppa. Mut jos Ukko sit sano, et mennäs sit jo kotti, ni mula ei meinass soppi ollenka. Kyl meil sit kumminki juttu klaarantu, ku mää muista, et sielä voi kupis olla uutta ruakka ja ulkon kissal o melkke ain hiuka nälkä


 Tuli tual jo aikasemminki sanotuks, et mep pruukat reissata metäs jonku verra. Tosa kuvas mää ole oikken komia näköne, vaik em mää mikkäm paha ol Leevikolli kehumanka, mut joskus se  vaa om paikallas. Joskus mää kiippem puuhu aika ylös ja Ukko koitta selittä, et älä men nii ylös ku nari loppu. Tiätenki se loppu. Eik se olt tarkotuski ja soskus se viäl onnistuki,. Nii, et semmost häyaikka ja niim pois päi. ruppe olema.Katellan taas joskus.



 

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Täält tullan taas

 Täsä olla olttu hiuka hiljaksilla, ku oli toi suvi ja siin o sit vaika mitä merkilist toimittamist. Sremmose voi hyvi sanno, et aika mukavasten täsä ollam pärjäskeltty. ukko olem pitänys sil taval liikkel, et aamuspäivisi ainakin käyrä hiuka lenkil. Hoksasi yhre hyväå jutu. Ain ku olla jossa emmoses paikas, et ei ol mittä sopiva paikka, mihe Ukko istuis, ni mää istu ja harttaste. Sit ku se ruppe hermostuma, ni mää lähren taas menemä ja hiuka eri päin ku Ukko meina,. Ja ihmisil hauka ku Ukko selittä, et mennän tämp päi ja tul nys siält ja kaikki semmost. Mää sit menen ku se sano, et mää jouru syli. Ei siin muute mittä, mut em mä ymmärrä, et mitä merkilist se syä, ku sen henki haise ain aika kummalliselt. Täsä kuvas olla jossa semmoses paikas, misä oli kamalam paljo ihmissi. Ne oli kyl oikkiastas iha mukavi, ku uskalsiva orotta, et mää pääsi liki silitettäväks. Toi hihna on kyl ihan turha. Jollei Ukko taik Akka muutem pärjä ja löyräk kotti, nin kannattak lähte ollenka.
Joskus me olla siin kotipihal eikä mennä mihenkkäs. Ja siinäkin täyty toi hemmeti henkseli olla ain mukan. Tost näky aika hyvi naapureihi ja olis helppo hiukam poiketakki, mut ku ja nii eres päi.

Tämän tyypin kans kerra hiuka haisteltti, Se oli oikken kohtelias ja hyväntapane ja sen kans olis aikka menny enemänki, mut ku ei kisssal ol oikke mittä sanomist sihen, kosk on kiiru ja kosk ei.
Tääl, misä mep pruukata Ukon kans kuljeskella o oikke hyvi paikoi, misäå voi vaaniskella se verra et taito säily. En iha varmaks muista, et mitä tosa oli mut se oli vissi semmone mil o oikken komia häntä ja pruukka syärät tosa meijäm pihal puust jotta, mitä ne nys ovak ku siit roikku.
 Kissan täyty joskus hiukam pittä hualta kynsistäs kans. Sillon ku olla muutonki liikkel jossa metä reunas, o iha helppo hiuka joskus krapsutella jottam puun kylkke. Sillon tule kys aika usse miäle seki, et täyty hiua mennäk kattoman kummost siält puust olis katella.

 Se o  iha mukava kum piäne matka mene puuhu ja kurkki, mitä siäl o. Ja Ukko hyrise siin viäres, et on siin hurja katti ku mene puuhunki iha noi vaa. Niin ku se nys sit jotta merkilist olis, et kissa puuhu mene. Menis paljon korkkiammal, mut ... olkko. Jokanen  tiätä, et mil taval kissa elämä o joskus hiuka rajotettu.  On siin kyl  semmone aika hyvä puali, et toi ruakapuali o aika varma ja siin noitte Uko ja Aka huuhshollis on aika monta hyvä nukkumispaikka.Täsä o yks vähäm parhast pääst.Siin ei paina mikkä ja jalat saa mukavaste oikastuks välil. Ja sillon ku Ukko askaroitte tosa viäres, ni se joskus höpise jotta semmost ku luule, et katti tylkkkä. Kyl mää joskus sit prukka hiukan kehtätäkkin ku oikke hyvi seurustella. Nii mää meina, et tule semmos kokovartalokrapsutust ja silittely, eiukä olla mihenkkäs menos. Tule täsä hiuka muuta homma välil, mut jatketa joku päivä taas ja puhella mukavi.



Nii, et morjes vaa ja semmost. Hyryoistän ku nährä sano Leevi K. Olli


lauantai 1. huhtikuuta 2017

Keväsemppä olo



Tämmönen keväsempi aika saa joskus hiuka innostuma. Olttin tosa joku aika takaperi ukon kans hiukam paserul, ku oli nii nätti keli. Enkä muute menny heti sisäl ku lähretti hiuka oikke seikkailema. Siin oli matkan varrel tommonem puu, mihe oli oikke helppo kiivetä ja siin ku Ukko räpläs jotta ... ai ni nes sano sitä puhelimeks, ni mull oli hyvä aika kiivetä sihem puuhu. Sit ku Ukko huamas, ni se rupes kyselemä, et eik passais tuilla ales päi. Ja ,mää tykkäsin kans, et ei se mikkä huano ajatus ol. No ensiks mää hiukan katteli ja sit rupesi menemä alespäi. Se pahukse naru kun täyty joka paikas olla, ni meinas ruveta hiuka haittama, mut Ukko oli juani. Ku mää olin tarppeks liki, ni se otti mun syli ja irrotti se naru ja mul oli piäne aikka semmone meininki, et ny mää mene, mut mihe siit sit men kun toinem pitä valjaist kiine ja se naruki saatti uurestas aika pian kiine.
Ole mää muissakim puis hiukan käyny iha vaan treenamisen tähre ja sit o lysti kattok ku Ukol o melkke vesi silmis ,ku se kehu et kui hyvi hänen kattis ossa puuhu mennä. Hänen kattis. Akka mun siält  josta merkilisest ppaikas kävi sillom puhumas ulos ja sen kans mää sit olenki hiukam pehmiämnpi.

Mul o yks aika hyvä koirakaveriki. Se nimi o joku Figotaik sinnep päi. En ol oikken tarkka selvaä saan. Kyl se Kellyki, mist o joskus juttu ollu oikke sortin kaveri olis visssi mut se hiuka ujo. Toi Figo tule miälelläs morjestama ja sit me hiuka aim pruukata nuuski ja semmone o oikkiastas aika mukava. Mää meinan ku on tommonen kaveri. Kyl täsä ain jottan touhumist onki, mut kum pakka toi kiiru pääl ja sen tähre olla hiuka laiskoi tämä jutun kans.

maanantai 6. maaliskuuta 2017

Ei tämä katti mittäm palennu

Nyt ruppe kelppaman tääl ulkonaki

Eile ukko keksis, et kissan täyty päästä ulos. Sanos viäl, et mennäskim pikimältäs ja nii mes sit mentti. Kyl mää hiuka oli niinkun sil taval, et em mää olis niinku lähteny, mut meni sit kuminki. Ja kyl sitä kattelemist siäl sit oliki. Oli mukava kurkistellap puihi, eikä varppaihinka mittä oikken kovi ottanui. Puist kuulus monelaissi piiskutuksi. Tosa mää kyl iha vaan katteli, et joku päivä täyty tuallakin poiketa.  No sit lähretti sinne misä pruukka niit muita talutettavi olla ja par mää näinki, mut aika kaukka. Ja sit ukko rupes puhelema, et täyty mennäs sisäl ku muuten kissa tukle kippiäks ku o niin kylmä. Ei mul mittä niin kylmä ollu, mut ulkon tule kamalam pia nälkä. Olek te huamannus semmost. Sit ku mää pääsin tuppa ja oli syänyt taas pussillise jotta, no oli ase aika kelvollist ja meni makkama. Sit määheräsin ku net tuliva josta ja oliva niin toimesas ku oliva ollu ulko. 

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Kyl kissa talvellakin tarkentu

Täst pääsi viäl iha hyvim pari päivä takasi
Olik jolla jotta assia.
Ollan tosa uko ja Akan kans vuarotellen käytty hiukan kattelemas, et kummost ulkon tämmösel aikka vuarest o. Ei mittän kovi häävi. Vattakim pakka kastuma, mut onneks huushoillis o niit kissankuivatuspaikoi. Niittem pää o oikke mukava huilaskella ku ulko om päässy vähän kastuma. Tämä o siit hyvä huusholli, et kissa sopivi nukkumispaikoi piissa kyl.  Tosa yhres kuvas mul laitetti oikkem peitto pääl ku oli ensiks ulko  hiuka varppat ja vatta kastunu. Siin tuliki uni aika helpol, mut sit ukko keksis, et täyty hiuka hymyillä. No mää virnisti semmot hianokseltta vaa. Tosa ylimäises kuvas ollan tosa vähä matkam pääs, ku o semmonem paikka misä joskus o sattunu ette iha syämäkelpost porukka. Nii mää meina niit piäni kun kissan kuulema mukkan tarttis ain kiine otta ja syärä. Ukko kyl pruukka selvittä, et anneta niitte mennä vaan ku ova niim piäni ja kitukasvussiki. Mää olenki sit tuumannu, et menkkö sit. Ei nek kyl oikke hyvält maistukkan ku  on tosa hiuka noihi herraskaisemppi sapuskoihin tottunu. Se verran tost syämisest, et aamusi onneks Ukko herä aika ajois ja anta sapuska. Se jälkke onki helppo otta viäl piänet semmoset ruakaunet ja sit voi mnnä vaik haukottelema ja ihmettelemä noitten touhui. Paras on ku mene sihem pöyräl misä nes syävä.Akka marise ja silittä ja selittä, et kissa ei sais siin olla ja mää en ymmärrä yhtä mittä. Kattele vaam pää kallelas ja hyrise. 

 Siin lammikom pääs o semmonen kolo,, mist kuulus nitte herkutten kitinöi, mut sit rupes vesi juaksema ja kyl siäl nys sit vissi o hiuka semmost, et ei kovi mukava. Toi peti tuatti sitä Aka ja Ukom  penumpennumpennu huilamist varte. Mut ihan turha mää sano. Sillon ku se oli tääl kyläs, ni se pentu oli koko aja jonku sylis Mut iha hyvä,. Mul o nyt vähä mahrottoma mukava huilamispaikka. Joskus ukko hoiukan keikuttaki  viäl ja mul tule uni iha yhtäkki. 

tiistai 28. helmikuuta 2017

Talvikelil kissaki joskus poikke pihal

Tämä homma o meikäläisel käpäläs, eik vaa.
Villane o muute mukava, mut kutitta tualt
hännän tyvest  hiuka hassul taval.
Jos joku joskus meinaki sanno et ossais kissan tärkkiämmän tyäm paremmin ku Leevi K. Olli ni sanoko sit. Em mää semmost kumminka usko. Vai kuka meina, et ossais olla paremmi makkavalttas ku mää ole. Ja mää senttä olen kumminkin tommone, et em mä oikkem paljo ite viittik kehu. No juu leikki sikses ja toi o vaa nii mahrottoma mukava paikka huilaskellas sillon ku ulkon om pakkast. Ei sem pualest. Kyl mää olem pihal ollup pakkasellaki. Tälläsivät taas sem pahukse villasenki mun niska ja sit sanotti, et voi kauhia ku on komia katti ja nauretti hörötettim pääl. Jollan taval se on kyl hiuka mukavaki, mut  ku se teke hiuka hassu tual hännä juures. Se o se verram pitkä, et se kihnutta siäl ja sit kävelemine o hiuka semmose näköst et vois luulla vaik et om pissahätä. Semmone on kuulemma jollan katil ollu hiuka onkelma, et jos ulkon tule semmone olo, et tarttis kaivap pikkunen kuappa, nin tarttis päästäs sisäl sihe oma laatikko. Mut ei se mmone mittä niin tärkkiäö ol. Kyl semmonen metässäki luannista. Lumihankke en olk kokeillu viäl, ku ain on tullu miäle joku tärkkiä juttu  sisäl, ku olla hiuka aikka ulkon olttu. Lämpöpatteri o joskus kissal aika tärkkiä juttu. Täsä kohras meikäläiselt pääsi hiukam piän pyrskäys, vaik omil vitseil ei niim paljon kuulukka naura.

Jos o oikke semmone märkä keli, misä käpäläk kastu heti, ni meikäläine o miälelläs sisäl ainki sit ku om päässyk kattoma, kummost siäl ulko oikke o. Kyl fiksu usko aika pia, et ei se mikkän tupakissan keli ol ja nii sit aika pia voira mennät takasin tuppa ja usse on kumminkin tullu hiuka nälkä ja voi iha hyvi otta hiuka eväst. 

       
Menis nys sit toikin kiine.

Vois tiätekin äkkimpäite luulla, et tosa kuvas olis joku yrittämäs tuppan takasi. Ei oikkiasta ol. Mää vaan koiti laittas sitä ove kiine, et sit olis sisäl lämmint kun tämä villapaira näyttelemine loppu  Kyl jonkun täyty tämmösestäki assiast hiuka vaari pittä, et ei menis iha holtittomaks ja kissaparka joutuis pakkasse. Ole mää ilmanki villassi ulko ollu, mut ei siäl kerrallas niin kovin kaua viitti olla ja kyl lämmin sentyän kssal kaikem paras juttu o.

torstai 16. helmikuuta 2017

Tämmöst kissa elämä vaa

Eik vaa olekki aika fiksu näköst homma.
Mää ole vissi aika paljo viissampi ku Akka ollanka ymmärtä. Mää semmosest ole ruvennu epäilemän ku hän yks kerta ihmetteli, ku mää oli hiukam päiväunil ja oli sit reerannu oikkem peito, et ei olis vilu tullu ja se omuutenki mukava, kun tule semmone olo, et olis niinku omas pesäs. Sitä se jakso ihmetellä, et mil mää oli sinne piilom päässyk, kum peitto oli iha suara ja hyväs järjestykses, Tiätenki se o hyväs järjestykses ku siin makka siivo kissa, eikä mikkä semmone ku vehko koko aja. Siin o muute semmone huilamispaika, et ruakaväli mene aika huakkiaste. Tai menis, mut nyk ne ovak keksiny, et kissal o mukava, ni niitten täyty vsit tullas sihe lässyttämä jotta semmost,  vooii kun kissal onki nätti peti ja voooi kun kissa o Ukon katti taik kissi, nii ja Akam poju. Poikakissa sentä ja ei pelkkä mittä muuta kum pesemist. Mää ole nähmnyk kummost se o ja semmonje ei mul sovi. Mut et
Meikäläine o oikkiastas
metä'elävä, jollei kukkan tiänny.
kissi. Yks hyvä konsti o hiukan kiusatat takasin ku noi ruppeva oikken tärkkiä näkösenäs kyttämä sitä juttu, misä kyl monelaist syätävä hosu, mut ei haise miltä. Sillo voi hyvi hyppip pöyräl ja mennäk kolistama ruakakupei juur ku ne ova istunup paikalles. Ei nes saa olluks ja nii meikäläine saa ruakka Eikä kumpikan kerkkek kattoma sitä misä niit syätävi pyäri.

Akka läks aamul jonkkus.Ukkoki oli aika kauam pois, eikä tuanu Akka takasi. Mää luulen kyl, etr se tule joskus pimiäl aikka ja sit taas lässytettä, et on kisul ollu ikävä. Kyl mar vaa, jollei tommone muutuk kunno jutuks, ni mää, ... olkko. Vois sentä sanno, et Akan kolli. Nii ja joskus vaa aamusi ja nukkuma mennes voi hiljaksis sanno , et Akan toi vaik... niin... kissi. Ukon kans käytti vähän kattomas, kummost siäl ulkon. Ei tullu yhtän koira vasta. Onneks. Ei tarvinnu ruveta mittä oorninki pitämä. No nii, me oltti siäl metäs ja mää meuinasi ensiks, et kiipen toohom puuhu iha vaan kattelema, mut sit se mitä mää ajatteli hiukan kiatella ni lensi pois, enkä mää sit enä viittiny. No siin jonku ajan kiärreltti ja ihmeteltti ja Ukko rupes touhuma, et mennän kotti, et ei kolli palennu. Tultti sit kotti ja nyt o sit tämmöne homma ja sit o eres hiuka ja urakal niit kahta tärkkiämppä. Kuka arva, et mitä.