Oli semmone vähän toimellisempi päivä.

Mei oli tänäpä oikkiastas aikamoist meno ja touhu. Aamul ensiks näytti silt, et noi yhrek kyttävä vaa niit semmossi, mitä ne nys sit olis.Niis om paljo nappuli ja niit nes sit kolhivas samal ku ovat tärkkiä näkössi. Akkaki marise ain, et se häne juttus päält täyty mennäp pois ja sit hetkem pääst lirputetta, et misä Akan kolli o ja ottatk Akam poika ruakka.


 Ja siin, misä nep pruukka syärä olis niin kamala lysti huilaskella, muta ei. Sanota vaa, et kissa ei saa mennäp pöyräl. Mitä semmosel pöyräl sit teke, jollei siihen kissa saa mennä, ihmettele yks viisas ja vaatimaton.

 Nii ja sit Ukko meni hiuka sekasi. Se vei mun ulos. Ei se ny mittä niin kamalan kauhia juttu ollu, mut ku nyt on talvi.Hiuka siin ulko-ovelk ensiks meinas pistä fundeerama, et menisik takasi, mut, mää meni ulos vaa. Siäl oli hiuka hurjampualist meteli, mut ku se rauhottus ku semmonen  kamala suur läks menemä, ni mää rupesinkin kattelemam paikoi. Ja sit siihen tuli jotta hiukan tuttava porukka ja niiten kans sii hiukaseurusteltti. Sil emol on kaks poikast, vai mitä nys sit ihmisil taas olika. Ne oliva oikke mukavi ja siin mes sit hiukan tutusteltti.Miut sit rupes varppaihi ottama ja mää läksin kottim päi.

 No sit tuli toi Pena ja Punku Ihminen kylä. Se ei ol oikkiastas olenka mittä hullumpi. Hyvi om pojat sen opettanu. Ensiks ne värkkäsisiväk keskenäs niil semmosil kum pannan korvam pääl höpistä sit kaikki kummallist. Mut sit se rupes mun kans seurustelema. Juaksutti semmosenm punase valom peräs ja leikkaskynssi ja sit otti hiuka syli. Ja lysti oli. Ja tiätenki mul tuli aika nälkä, ku sitä homma oli ja Akka pisti ruakka kuppi ja siunas, voi kauhia kuim paljon toi katti syä. Siin on kans... isompi kuppi sil o o itteläs. Ja aika täys se ain on ku nes syämise alottava.

Tuli tästäkim päiväst senttä ehto ja nyt o sit piäne yäruua aika, et jaksa orotta, et joku tarjois aamul jottan kissa suuhu ja vois vaik hiuka silitelläkki.