Tämmöst varten kissa o

Täsä me olla Akan kans kaiken tärkkiämmäs kissan tyäs. Kissa o sitä varte, et sitä saa passata ja sil voi puhellas semmosistaki jutuist, mikkä ei sais kulkke väärin korvi. Jos meilt kysele turhi, ni me vaa virnistellä ja häntä loira taitellisel tyylil. Ihmisel, niinku Akal ja Ukos teke oikke mukava semmone, et mää kyhnä siin viäres ja nes sit silittävä ja taputteleva ja krahnutta varovaisest josta sopivast kohrast. Ja sit kun kehrämine alka, ni voi yhren kerran ku ne ovat tytyväissi. Joskus sit käy niinki, et mää hiuka innostu ja sillo noil o mukava. Sillon ku net tuilevak kotti siält kissaruakakasa viärest, ni mää saa semmosentiku, mikä maistu oikke hyvält. Mää seiso Uko maham pääl ja Ukko tarjo sitä herkku tipan kerrallas. Se o mukava, ku sit kerkke hiuka maistelemanki. Akka o josta löytänys semmose hiire näkösem purki ja sihe laiteta jotta aika hyvähajust ja makust. Se tule sit ulos siit kuvatuksest, ku sitä oikkem potki pisi lattia. Ehtosin ku noi röhnöttävä ja kattelevas sitä, mist kuulu kummallist ääntä ja joskus näky jotta jännä, ni mää pistä sem purki sohvan tai se yhrem pöyrä al ja Akka joutu sit nousema ylös ku mää oikke laupiasten kato ja joskus hiuka naukase.Aika protina se aim pitä ja sano, et ei hän ain viitti auttak ku mää mukamas pistä  sen kuvatuksen tahallas paham paikka. Olis tyytyvväine. Ei ainak nukuk kesken kaiken ku välil hiuka liikku. Tänäpä aamul mul tarjotti jotta ihan kummallist ruakka, mut kyl se aika hyvä oli. Taita ollas semmone kokopäiväunem päivä.